Tästä päivästä alkaen blogi lähtee laajentamaan aihepiiriään myös Knoxdalen asioiden ulkopuolelle, kuten jo edellisessä postauksessa oli puhetta. Disan virtuaaliblogi tuskin tulee pohtimaan syvällisesti virtuaalimaailman ilmiöitä, sillä itselleni pikseliponit ovat vain hauskaa ajanvietettä - osan kanssa kilpaillaan suu vaahdossa laatispalkinnot mielessä, osan kanssa rantalomaillaan. 8) Linja uutisointikanavana jatkuu ja ajattelin esitellä mistä kaikesta juttua saattaa tulevaisuudessa tulla. Ja ei, vaikka tämä hevosten määrä näyttää (=on) aivan järjettömältä, ei mulla ole mitään stressiä virtuaalihevosista.
Knoxdale Farm
Akhal-tekkejä vuodesta 2006 kasvattanut siittola, jossa asustaa myös muutama RBSH, ranskalainen puoliverinen, englantilainen täysiverinen ja doninhevonen. Knoxdale Farmin jutuista voi lukea lisää blogin aiemmista postauksista.
Knoxdale Yankees
Knoxdale Farmin sisartalli, jonne kalliovuortenponit siirtyivät 2010, kun vihdoista viimein toteutin pitkäaikaisen haaveen aloittaa kasvattamaan myös morganinhevosia. Oodi värikasvatukselle. ;)
Glenwood Welsh
Ensimmäisen welshini hankin kesällä 2006, mutta varsinaisesti hurahdin näihin virtuaalisesti 2007 loppupuolelta, kun ostin B-sektion tamman WS Kiran. Siitä lähtien on tullut puuhailtua enemmän ja vähemmän kahden sektion (B, PB) ponien kanssa. Glenwood Welshin alle olen koonnut myös kahden käden sormin laskettavissa olevat connemaraponini, joita kasvatan Fiosrach -nimen alle, sekä Chenu -ratsuponit, joiden kanssa olen aloittamassa pikkuhiljaa pientä kasvatustyötä ranskalaisittain.
Glenwood Tuigpaarden
Ihailin aina Dahabun Sannan, Branwen Farmin Heidi M:n ja Kerpan hienoja dutch harness horseja, vaikkakin hieman emmin niiden ottamista omaan hevoslaumaan. Akuuttiin askellajihevoskuumeeseen ostin sdb-tamman. Viimeinen niitti eurooppalaisten askellajihevosten kasvattamiselle oli, kun tutustuin oikeassa elämässä DHH-ruunaan. On ne vaan niin veikeitä.. DHH:iden lisäksi tallissa on pari hackneyhevosta ja hackneyponia.
Silfer Stables
Quartereiden pariin sotkeuduin oikeastaan risteytysrotu quarabin kautta. Nykyisin jälkimmäisen kasvattaminen on aika jäissä, sillä olen keskittynyt enemmänkin laukkapainotteisiin quartereihin kera muutaman lännenratsun. Laukkahevosten kanssa on täytynyt aloittaa aivan alusta, sillä Lux Studin jälkeen näitä on ollut liikenteessä aika harvakseltaan.
Gestüt Diore
En aivan ensimmäisenä luokittelisi itseäni puoliveri-ihmiseksi, vaikka näitä onkin niin ranskalaisena, belgialaisena, sekä tässä tallissa hannovereina ja trakehnereina. Saksalaiset pv:t on kuitenkin suhteellisen tuore tuttavuus itselleni, sillä vasta 2010-2011 vuodenvaihteessa lähdin toteuttamaan pikkuhiljaa ideaa pienestä pv-tallista. Koulutrakehnereiden pariin päädyin 2007 vitsinheiton kautta, mutta edelleen niitä löytyy parisen kappaletta omistuksestani.
Disan Lipizzanhevoset
Tämäkin upea barokkirotu tuli tutuksi aivan ihanan IRL-tuttavuuden kautta. Oma Octavio-orilinja on tällä hetkellä elossa neljän orin voimin.
Belgialaisia puoliverisiä
Rennommat ja eksperimentaalisemmat esteratsuni. Tuonneilla kisataan kun jaksetaan, eikä ole niin vakavaa, jos hevosten suvuissa on muitakin "rotuja" kuin BWP:itä.
Vanilla Trotters
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä kesästä 2006 toiminut ravitallini. Rakastan vanhasukuisia lämminverisiä pienellä ranskalaisvivahteella! Alkujaan homma tosin lähti käyntiin suomenhevosten voimin, joita on yhä tallissa, kuten myös peitsareita ja pari russponiakin.
sunnuntai 18. maaliskuuta 2012
tiistai 6. maaliskuuta 2012
Kriisi!?
CASXXIII - Marraskuu
Bloggaaminen on hieman jäänyt IRL kiireiden ja inspiraation puutteen vuoksi. En tiedä, tulisiko tekstiä enemmän aikaa, jos laajentaisin blogin koskemaan myös muita virtuaalihevosiani, kuin pelkästään niitä, jotka asustelevat Knoxdalen Farmin ja Yankeesin tiloissa. Tällä hetkellä knoxdalelaiset molemmista yksiköistä käsittää noin puolet omistamistani hevosista (laskuissa ei otettu huomioon reaali-ikääntymistä käyttävää talliani, eikä ravureita), joten ulkopuolelle jää melko suuri porukka muiden rotujen edustajia, kuten poneja, lipizzoja, saddle seat -hevosia, quartereita ja puoliverisiä, joista voisi olla myös mukava kirjoittaa joitakin juttuja tänne blogiin. Täytyy myös mainita, että varmaan kolmannes Knoxdale Farmin hevosista keikkuu kuopan reunalla, mutten ole niitä vielä raaskinut lopettaa, joten muut rodut pääsevät määrällisesti niskan päälle aivan minä hetkenä hyvänsä..
Alkujaan loin tämän blogin uutisväyläksi, jonne saatoin merkata asioita ja tapahtumien kulkuja muistiin itselleni ja muille. Samalla halusin myös saada Knoxdalen asemaa ”oikeana” virtuaalitallina vankemmaksi. Kuten yllä jo mainitsin, omistan myös läjän muita hevosia, mutta ne asuvat lähinnä omien kansioidensa etusivuilla, vaikka sivun alkuun onkin joku "tallin" nimi kyhäilty. Joskus tulee mietittyä yhden ison hevoskeskuksen perustamista, jonne voisin sijoittaa kaikki virtuaalikopukkani, mutta taas toisaalta pidän paljon tästä tarkasta piiperryksestä, jossa welshejä kasvatetaan Briteissä ja quartereita johdannaisineen Yhdysvalloissa. Yksi iso talli olisi siis liian suurpiirteinen omaan makuuni. Miksen vaan voisi tykätä yhdestä tai kahdesta rodusta..? :D
Mutta, takaisin asiaan, olen jo melko varma aikeistani laajentaa blogin aihealuetta, mutta kertokaa mielipiteenne viereisessä gallupissa. Päätöksen alla on, jatkanko tähän samaan osoitteeseen, vai luonko uuden blogin.
PS. Olen ylpeä Knoxdalen maskotista, Abesta, joka suoritti kolme hyväksyttyä koejuoksua ja pääsee nyt toivottavasti vinttikoirailemaan kunnolla!
Bloggaaminen on hieman jäänyt IRL kiireiden ja inspiraation puutteen vuoksi. En tiedä, tulisiko tekstiä enemmän aikaa, jos laajentaisin blogin koskemaan myös muita virtuaalihevosiani, kuin pelkästään niitä, jotka asustelevat Knoxdalen Farmin ja Yankeesin tiloissa. Tällä hetkellä knoxdalelaiset molemmista yksiköistä käsittää noin puolet omistamistani hevosista (laskuissa ei otettu huomioon reaali-ikääntymistä käyttävää talliani, eikä ravureita), joten ulkopuolelle jää melko suuri porukka muiden rotujen edustajia, kuten poneja, lipizzoja, saddle seat -hevosia, quartereita ja puoliverisiä, joista voisi olla myös mukava kirjoittaa joitakin juttuja tänne blogiin. Täytyy myös mainita, että varmaan kolmannes Knoxdale Farmin hevosista keikkuu kuopan reunalla, mutten ole niitä vielä raaskinut lopettaa, joten muut rodut pääsevät määrällisesti niskan päälle aivan minä hetkenä hyvänsä..
Alkujaan loin tämän blogin uutisväyläksi, jonne saatoin merkata asioita ja tapahtumien kulkuja muistiin itselleni ja muille. Samalla halusin myös saada Knoxdalen asemaa ”oikeana” virtuaalitallina vankemmaksi. Kuten yllä jo mainitsin, omistan myös läjän muita hevosia, mutta ne asuvat lähinnä omien kansioidensa etusivuilla, vaikka sivun alkuun onkin joku "tallin" nimi kyhäilty. Joskus tulee mietittyä yhden ison hevoskeskuksen perustamista, jonne voisin sijoittaa kaikki virtuaalikopukkani, mutta taas toisaalta pidän paljon tästä tarkasta piiperryksestä, jossa welshejä kasvatetaan Briteissä ja quartereita johdannaisineen Yhdysvalloissa. Yksi iso talli olisi siis liian suurpiirteinen omaan makuuni. Miksen vaan voisi tykätä yhdestä tai kahdesta rodusta..? :D
Mutta, takaisin asiaan, olen jo melko varma aikeistani laajentaa blogin aihealuetta, mutta kertokaa mielipiteenne viereisessä gallupissa. Päätöksen alla on, jatkanko tähän samaan osoitteeseen, vai luonko uuden blogin.
PS. Olen ylpeä Knoxdalen maskotista, Abesta, joka suoritti kolme hyväksyttyä koejuoksua ja pääsee nyt toivottavasti vinttikoirailemaan kunnolla!
tiistai 22. marraskuuta 2011
Aprilia Reed - matkalla maineeseen?
CASXXII - Elokuu
Knoxdale Farmin Belgian yksikössä on riehunut pieni kuumeaalto, joka on pitänyt erityisesti laukkahevoset visusti poissa kilparadoilta. Sillä välin, kun ahalteket ovat parannelleet nuhaneniään, on toisaalla ollut aivan päinvastaiset tunnelmat..
Menestyksen tuulet ovat alkaneet puhaltaa jokseenkin yllättävällä taholla. Aikoinaan Knoxdaleen hankittiin RBSH-kasvatuksen aloittamisen jälkeen pari englantilaista täysiveristä lähinnä jalostuskäyttöä varten. Puhtaita täysiverivarsoja on ehtinyt syntyä pari kolme kappaletta, mutta niiden urat laukkahevosina eivät ole olleet sen kummempia. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että joukkoon on osunut yksi helmikin - Aprilia Reed. Suvultaan tamma ei edusta kaikkein terävintä kärkeä, mutta se sisältää täysiveristen laukkaurheilua lähinnä sivusta seuranneen allekirjoittaneen omia suosikkihevosia. Aprilin isälinja menee yhteen omaan henkilökohtaiseen (väri)suosikkiin Greedy for Victoryyn ja emä on aikoinaan ostettu puhtaasti sen vuoksi, että isä sattui olemaan Wilsong, yksi aikansa mielenkiintoisimpia jalostusoreja.
Sitkeä pikkutamma on jatkanut kilpauraansa 3-vuotiaana kahdella voitolla ja yhdellä kakkossijalla, joten tällä menolla toiveet siitä, että Aprilia lähtee taistelemaan Cullamore Grand Royal -tittelistä ja Breeders' Crown Turf Milen palkintorahoista, ovat kasvussa. Komeetan lailla nousevan tamman kanssa on kuitenkin muistettava pitää pää kylmänä ja varoa asettamasta nuorelle hevoselle liian vaikeita koetuksia. Aprilialla ei kuitenkaan ole kaikkein rautaisinta rutiinia avoimen tason kilpailuista, kuin muilla mahdollisesti on.
Aprilian kanssa Irlannissa asuu myös 5-vuotias tamma Tritonal Glory, jonka hyvin alkanut ura stoppasi nelivuotiskaudella kuin seinään mystisten selkävaivojen vuoksi. Tervehtymisen jälkeen, varsomissuunnitelmien kariuduttua tiinehtyvyysongelmiin, Gloria passitettiin takaisin radalle, ja se onkin treenannut alati paranevin ottein. Cullamoren Cool Patrol VFU Mile Handicap Dayn tammalähdössä saadaan selville tamman todellinen kunto ja annetaan lopullinen tuomio uran suunnasta.
Knoxdale Farmin Belgian yksikössä on riehunut pieni kuumeaalto, joka on pitänyt erityisesti laukkahevoset visusti poissa kilparadoilta. Sillä välin, kun ahalteket ovat parannelleet nuhaneniään, on toisaalla ollut aivan päinvastaiset tunnelmat..
Menestyksen tuulet ovat alkaneet puhaltaa jokseenkin yllättävällä taholla. Aikoinaan Knoxdaleen hankittiin RBSH-kasvatuksen aloittamisen jälkeen pari englantilaista täysiveristä lähinnä jalostuskäyttöä varten. Puhtaita täysiverivarsoja on ehtinyt syntyä pari kolme kappaletta, mutta niiden urat laukkahevosina eivät ole olleet sen kummempia. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että joukkoon on osunut yksi helmikin - Aprilia Reed. Suvultaan tamma ei edusta kaikkein terävintä kärkeä, mutta se sisältää täysiveristen laukkaurheilua lähinnä sivusta seuranneen allekirjoittaneen omia suosikkihevosia. Aprilin isälinja menee yhteen omaan henkilökohtaiseen (väri)suosikkiin Greedy for Victoryyn ja emä on aikoinaan ostettu puhtaasti sen vuoksi, että isä sattui olemaan Wilsong, yksi aikansa mielenkiintoisimpia jalostusoreja.
Sitkeä pikkutamma on jatkanut kilpauraansa 3-vuotiaana kahdella voitolla ja yhdellä kakkossijalla, joten tällä menolla toiveet siitä, että Aprilia lähtee taistelemaan Cullamore Grand Royal -tittelistä ja Breeders' Crown Turf Milen palkintorahoista, ovat kasvussa. Komeetan lailla nousevan tamman kanssa on kuitenkin muistettava pitää pää kylmänä ja varoa asettamasta nuorelle hevoselle liian vaikeita koetuksia. Aprilialla ei kuitenkaan ole kaikkein rautaisinta rutiinia avoimen tason kilpailuista, kuin muilla mahdollisesti on.
Aprilian kanssa Irlannissa asuu myös 5-vuotias tamma Tritonal Glory, jonka hyvin alkanut ura stoppasi nelivuotiskaudella kuin seinään mystisten selkävaivojen vuoksi. Tervehtymisen jälkeen, varsomissuunnitelmien kariuduttua tiinehtyvyysongelmiin, Gloria passitettiin takaisin radalle, ja se onkin treenannut alati paranevin ottein. Cullamoren Cool Patrol VFU Mile Handicap Dayn tammalähdössä saadaan selville tamman todellinen kunto ja annetaan lopullinen tuomio uran suunnasta.
tiistai 23. elokuuta 2011
Mitä kuuluu, Knoxdale Farm? Osa 2
CASXXI - Heinäkuu
Viime postauksessa oli tallin oripoikien kuulumisia, joten nyt saavat vuoron arvon leidit. Aktiivisesti kilpailevia akhal-teke -tammoja tallissa on tällä hetkellä neljä kappaletta, sekä yksi uraansa aloitteleva ratsutamma Priscina BHE, jonka isänemä ja emä edustavat kumpikin Mrs. Jonesista lähtevää emälinjaa.
Tämän hetken laukkahevosista tullaan näkemään siitoksessa mahdollisesti jo ensi kaudella ruunivoikko tamma Grafinya BHE, joka on paikannut loistavasti vanhempiensa huonoa menestystä kilpahevosina. Aina kolmen parhaan joukossa ollut "Granni" on pätkännopea, varma ja riittää hyvin G2-tasoisissa lähdöissä, mutta aivan ykköstason hevosen viimeinen puristus siitä puuttuu.
Suvultaan erityisen kiintoisa Hrabina BHE on aloittanut laukkauransa hapuilevalla otteella. Loppukauden tamma on sivussa, sillä jalasta löytyi mahdollinen aiheuttaja epätasaiselle suoritustasolle. Toisaalta, tallin ilmapiirissä leijuu toivo, että "Rabi" olisi isoveljensä Osiris BHE:n tapaan vain hieman hitaammin syttyvää sorttia ja se alkaisi juoksemaan tosissaan, kun saa hieman kilometrejä allen.
Varsinaiset ylpeyden aiheet ja tarkoin varjellut timantit ovat valmistautuneet koko vuoden tulevaan koetukseen Battle Seriesissä. Elle BHE on voimakas ja kompakti paketti, jossa on kaikkea sitä mitä laukkahevonen tarvitsee. Odotukset ovat korkealla, eikä mahdollinen voitto tulisi ollenkaan yllätyksenä. Toisen mielenkiintoisen tammamme Bastet IY:n osallistuminen kilpailusarjaan on vielä hieman avoinna, sillä Ellen lisäksi meiltä juoksee myös ori Quebir BHE, enkä koe mielekkääksi juoksuttaa kolmea omaa hevosta samassa lähdössä, vaikka rahaa onkin jaossa hyvät summat.
Nuoria tammoja tallissa on kasvamassa kaksi tämänvuotista villikkoa: Nadezhda BHE (Kiefer Jr. x Nessaja BHE) ja paljolti ilyalaisia linjoja edustava Lyzaveta BHE (Fidel IY x Lenora BHE), jotka kumpikin tulevat isona kokeilemaan siipiään laukkaurheilun parissa.
Viime postauksessa oli tallin oripoikien kuulumisia, joten nyt saavat vuoron arvon leidit. Aktiivisesti kilpailevia akhal-teke -tammoja tallissa on tällä hetkellä neljä kappaletta, sekä yksi uraansa aloitteleva ratsutamma Priscina BHE, jonka isänemä ja emä edustavat kumpikin Mrs. Jonesista lähtevää emälinjaa.
Tämän hetken laukkahevosista tullaan näkemään siitoksessa mahdollisesti jo ensi kaudella ruunivoikko tamma Grafinya BHE, joka on paikannut loistavasti vanhempiensa huonoa menestystä kilpahevosina. Aina kolmen parhaan joukossa ollut "Granni" on pätkännopea, varma ja riittää hyvin G2-tasoisissa lähdöissä, mutta aivan ykköstason hevosen viimeinen puristus siitä puuttuu.
Suvultaan erityisen kiintoisa Hrabina BHE on aloittanut laukkauransa hapuilevalla otteella. Loppukauden tamma on sivussa, sillä jalasta löytyi mahdollinen aiheuttaja epätasaiselle suoritustasolle. Toisaalta, tallin ilmapiirissä leijuu toivo, että "Rabi" olisi isoveljensä Osiris BHE:n tapaan vain hieman hitaammin syttyvää sorttia ja se alkaisi juoksemaan tosissaan, kun saa hieman kilometrejä allen.
Varsinaiset ylpeyden aiheet ja tarkoin varjellut timantit ovat valmistautuneet koko vuoden tulevaan koetukseen Battle Seriesissä. Elle BHE on voimakas ja kompakti paketti, jossa on kaikkea sitä mitä laukkahevonen tarvitsee. Odotukset ovat korkealla, eikä mahdollinen voitto tulisi ollenkaan yllätyksenä. Toisen mielenkiintoisen tammamme Bastet IY:n osallistuminen kilpailusarjaan on vielä hieman avoinna, sillä Ellen lisäksi meiltä juoksee myös ori Quebir BHE, enkä koe mielekkääksi juoksuttaa kolmea omaa hevosta samassa lähdössä, vaikka rahaa onkin jaossa hyvät summat.
Nuoria tammoja tallissa on kasvamassa kaksi tämänvuotista villikkoa: Nadezhda BHE (Kiefer Jr. x Nessaja BHE) ja paljolti ilyalaisia linjoja edustava Lyzaveta BHE (Fidel IY x Lenora BHE), jotka kumpikin tulevat isona kokeilemaan siipiään laukkaurheilun parissa.
keskiviikko 27. heinäkuuta 2011
Mitä kuuluu, Knoxdale Farm?
CASXXI - Maaliskuu
Kevään hiljaiselon jälkeen Knoxdale Farm alkaa ainakin Euroopan päässä taas nostella päätään pahimmasta horroksesta. Talli on tällä hetkellä täynnä niin mielenkiintoisia akhal-tekkejä, ettei kiinnostuksen puute pääse aivan heti yllättämään..
Katsauksen Knoxdalen tämän hetken hevostilanteeseen ja sen kuulumisiin voisi selvyyden vuoksi jakaa sukupuolittain. Tällä kertaa herrasmiehet saavat olla vuorossa ensin. Viime vuoden hevoslaumaa vaivasi uusien, vakavasti otettavien siitosorien puute, kun vanhoja oreja oli jo käytetty kaikille sopiville tammoille. Tällä hetkellä tilanne on (onneksi) päinvastainen: mielenkiintoisia oreja riittää omasta takaa oikein mukavasti! Hitaasti kehittynyt Fidel IY lopetti uransa huippuhyvin, ja esikoinenkin on jo maailmalla. Lyzavetaksi nimetty tammavarsa edustaa emälinjaa lukuunottamatta kadonneita ilyalaisia linjoja, joten ainakin orivaihtoehtoja tulee neidille riittämään. Ailahtelevalla menestyksellä juosseen Matthieu BHE:n ensimmäiseen ikäluokkaan syntyi mielenkiintoiset tammavarsat Zinnia BHE (Jordania BHE) ja Lydia BHE (Portia BHE).
Quebir BHE:stä toivon seuraavaa tähteä Knoxdalen oritaivaalle. Paljon emäänsä tullut "Gubbe" on suvultaan sekoitus laukka- ja ratsuhevosia, mutta ei pidä valittaa, kun paketti toimii näin hyvin jo toisessa polvessa.. Unohtaa ei pidä myöskään upeasukuista Wasya IY:tä, joka on syttynyt hurjaan voittovireeseen. Koko oririntaman kruunauksena on Leonty BHE, joka vuosien jälkeen palasi kotiin maailmalta. "Lennun" juoksut on juostu, joten herra saa keskittyä täysillä siitosorin uraansa. Ensivuodeksi odotamme siitä syntyväksi ainakin kahta varsaa.
Kevään hiljaiselon jälkeen Knoxdale Farm alkaa ainakin Euroopan päässä taas nostella päätään pahimmasta horroksesta. Talli on tällä hetkellä täynnä niin mielenkiintoisia akhal-tekkejä, ettei kiinnostuksen puute pääse aivan heti yllättämään..
Katsauksen Knoxdalen tämän hetken hevostilanteeseen ja sen kuulumisiin voisi selvyyden vuoksi jakaa sukupuolittain. Tällä kertaa herrasmiehet saavat olla vuorossa ensin. Viime vuoden hevoslaumaa vaivasi uusien, vakavasti otettavien siitosorien puute, kun vanhoja oreja oli jo käytetty kaikille sopiville tammoille. Tällä hetkellä tilanne on (onneksi) päinvastainen: mielenkiintoisia oreja riittää omasta takaa oikein mukavasti! Hitaasti kehittynyt Fidel IY lopetti uransa huippuhyvin, ja esikoinenkin on jo maailmalla. Lyzavetaksi nimetty tammavarsa edustaa emälinjaa lukuunottamatta kadonneita ilyalaisia linjoja, joten ainakin orivaihtoehtoja tulee neidille riittämään. Ailahtelevalla menestyksellä juosseen Matthieu BHE:n ensimmäiseen ikäluokkaan syntyi mielenkiintoiset tammavarsat Zinnia BHE (Jordania BHE) ja Lydia BHE (Portia BHE).
Quebir BHE:stä toivon seuraavaa tähteä Knoxdalen oritaivaalle. Paljon emäänsä tullut "Gubbe" on suvultaan sekoitus laukka- ja ratsuhevosia, mutta ei pidä valittaa, kun paketti toimii näin hyvin jo toisessa polvessa.. Unohtaa ei pidä myöskään upeasukuista Wasya IY:tä, joka on syttynyt hurjaan voittovireeseen. Koko oririntaman kruunauksena on Leonty BHE, joka vuosien jälkeen palasi kotiin maailmalta. "Lennun" juoksut on juostu, joten herra saa keskittyä täysillä siitosorin uraansa. Ensivuodeksi odotamme siitä syntyväksi ainakin kahta varsaa.
lauantai 4. joulukuuta 2010
Kuumimmat uutuudet
CASXVIII - Toukokuu
Viime postaukset ovat olleet hyvin paljolti uusien kasvattien ja hevosten hehkuttamista, eikä linjasta poiketaan nyttenkään. Suureksi harmiksi Venla S:n ylläpitämä monia eri hevos- ja ponirotuja kattanut suurtalli Amelie on laittamassa tauon jälkeen pillejä pussiin. Sporttinen Matthieu BHE alias Matti tuli takaisin meille yrittämään pelastaa nuorempien laukkahevostemme mainetta. Supervarsaksi povattu huipputammamme Jordanian esikoistytär Portia BHE on ollut täysi floppi, eivätkä muutkaan ole mitenkään hätkähdyttävästi juosseet, vaikka ovat maidenlähdöistä eteenpäin päässeet. Poikkeuksena sääntöön ym. Matin puolisisko Nessaja BHE, joka teki kelvot juoksut 3-4v ja jatkaa nyt 6-vuotiskesällä oltuaan viime kauden poissa pelistä loukkaantumisen vuoksi.
Ikäluokka CASXVIII oli tarkoitus aluksi myydä lähes kokonaan pois, mutta loppujen lopuksi vain RBSH-orivarsa Zephyr BHE päätyi muualle Kya's Showhorsesiin. Itseäni miellyttävän kilpauran tehneen Grdot Austerlitzin ensimmäiseen ikäluokkaan syntyi varsa myös meillä, tamma Fresita BHE sai jäädä kotiin kasvamaan pitkän mietinnän jälkeen. Olisihan sillä ainakin siitosarvoa, jos juokseminen ei suju.
Rapakon taakse syntyi kaksi lähes merkitöntä raudikkovarsaa, rocky Londonizer Knox ja morgan Memoirs of An Angel, jonka emän meriittilistalle toivotaan myös hyviä KTK-pisteitä joulukuun tilaisuudesta! Samalla huomasin, että tiiviin kalliovuortenhevosten kannan ehostamisen jälkeen myös oma morgankanta tarvitsisi hieman lisäpontta. Kalifornialaiselta Hollowton Farmilta löytyi mukaan kaksi nappiyksilöä: herrasmies Coppertop Strauss, sekä hopeanruunikko tamma Lady Germanotta, joka tulee varmasti sopeutumaan uuteen kotiin :))
Viime postaukset ovat olleet hyvin paljolti uusien kasvattien ja hevosten hehkuttamista, eikä linjasta poiketaan nyttenkään. Suureksi harmiksi Venla S:n ylläpitämä monia eri hevos- ja ponirotuja kattanut suurtalli Amelie on laittamassa tauon jälkeen pillejä pussiin. Sporttinen Matthieu BHE alias Matti tuli takaisin meille yrittämään pelastaa nuorempien laukkahevostemme mainetta. Supervarsaksi povattu huipputammamme Jordanian esikoistytär Portia BHE on ollut täysi floppi, eivätkä muutkaan ole mitenkään hätkähdyttävästi juosseet, vaikka ovat maidenlähdöistä eteenpäin päässeet. Poikkeuksena sääntöön ym. Matin puolisisko Nessaja BHE, joka teki kelvot juoksut 3-4v ja jatkaa nyt 6-vuotiskesällä oltuaan viime kauden poissa pelistä loukkaantumisen vuoksi.
Ikäluokka CASXVIII oli tarkoitus aluksi myydä lähes kokonaan pois, mutta loppujen lopuksi vain RBSH-orivarsa Zephyr BHE päätyi muualle Kya's Showhorsesiin. Itseäni miellyttävän kilpauran tehneen Grdot Austerlitzin ensimmäiseen ikäluokkaan syntyi varsa myös meillä, tamma Fresita BHE sai jäädä kotiin kasvamaan pitkän mietinnän jälkeen. Olisihan sillä ainakin siitosarvoa, jos juokseminen ei suju.
Rapakon taakse syntyi kaksi lähes merkitöntä raudikkovarsaa, rocky Londonizer Knox ja morgan Memoirs of An Angel, jonka emän meriittilistalle toivotaan myös hyviä KTK-pisteitä joulukuun tilaisuudesta! Samalla huomasin, että tiiviin kalliovuortenhevosten kannan ehostamisen jälkeen myös oma morgankanta tarvitsisi hieman lisäpontta. Kalifornialaiselta Hollowton Farmilta löytyi mukaan kaksi nappiyksilöä: herrasmies Coppertop Strauss, sekä hopeanruunikko tamma Lady Germanotta, joka tulee varmasti sopeutumaan uuteen kotiin :))
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
Cream Team
CASXVII - Marraskuu
Myöhään illalla saapui Knoxdale Yankeesiin hevoskuljetusrekka sisältäen erittäin mieluisan tuliaisen. Siitoskäyttöön ja ARJ-kisojen valloittajiksi hankittu uudenuutukainen rockypariskunta ihastuttaa voikko-geenillään.
"Neiti voikko" eli Suiteheart, joka tallissa vääntyy ihan vain Sweetyksi, on hopeageeniä kantava kaunis voikkotamma. Sweety on hyvin hempeä kaveri, joten tiedä tuleeko siitä loppujen lopuksi kunnon kilpahevosta, mutta varmasti loistava äiti.
"Herra (tupla)voikko" alias Racketeer alis Rocky on morsionsa vastakohta, ja sen lisäksi vielä cremello. Herra höseli saa luvan oppia kisaetiketin ja voittaa monet ruusukkeet kotiin.
Pariskunnan toivotaan saavan varsan CASXIX keväällä. Sen lisäksi tekisi mieli astuttaa Racketeerilla pari muutakin tammaa tulevana CAS-vuonna. 100% varman cremellovarsan saisi astuttamalla sillä esimerkiksi itsekin cremellon Rolling Sixtien.
Voikkovärit ovat olleet yksiä suosikkejani hevosväreistä niin kauan kuin jaksan muistaa, joten ei ihme, että rockyjen voikkokanta vain laajenee. Tällä hetkellä voikkogeeniä tallissa kantavat seuraavat ponit yllä mainittujen lisäksi: Knoxdale Missouria (smoky black), Molly Buckshot (voikko), Downtown Boy (voikko), Sonny Shotz Knox (ruunivoikko) ja Knoxdale Doutzen (ruunivoikko).
Myöhään illalla saapui Knoxdale Yankeesiin hevoskuljetusrekka sisältäen erittäin mieluisan tuliaisen. Siitoskäyttöön ja ARJ-kisojen valloittajiksi hankittu uudenuutukainen rockypariskunta ihastuttaa voikko-geenillään.
"Neiti voikko" eli Suiteheart, joka tallissa vääntyy ihan vain Sweetyksi, on hopeageeniä kantava kaunis voikkotamma. Sweety on hyvin hempeä kaveri, joten tiedä tuleeko siitä loppujen lopuksi kunnon kilpahevosta, mutta varmasti loistava äiti.
"Herra (tupla)voikko" alias Racketeer alis Rocky on morsionsa vastakohta, ja sen lisäksi vielä cremello. Herra höseli saa luvan oppia kisaetiketin ja voittaa monet ruusukkeet kotiin.
Pariskunnan toivotaan saavan varsan CASXIX keväällä. Sen lisäksi tekisi mieli astuttaa Racketeerilla pari muutakin tammaa tulevana CAS-vuonna. 100% varman cremellovarsan saisi astuttamalla sillä esimerkiksi itsekin cremellon Rolling Sixtien.
Voikkovärit ovat olleet yksiä suosikkejani hevosväreistä niin kauan kuin jaksan muistaa, joten ei ihme, että rockyjen voikkokanta vain laajenee. Tällä hetkellä voikkogeeniä tallissa kantavat seuraavat ponit yllä mainittujen lisäksi: Knoxdale Missouria (smoky black), Molly Buckshot (voikko), Downtown Boy (voikko), Sonny Shotz Knox (ruunivoikko) ja Knoxdale Doutzen (ruunivoikko).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)