Näytetään tekstit, joissa on tunniste sitä sun tätä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sitä sun tätä. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Disan virtuaalihevoset

Tästä päivästä alkaen blogi lähtee laajentamaan aihepiiriään myös Knoxdalen asioiden ulkopuolelle, kuten jo edellisessä postauksessa oli puhetta. Disan virtuaaliblogi tuskin tulee pohtimaan syvällisesti virtuaalimaailman ilmiöitä, sillä itselleni pikseliponit ovat vain hauskaa ajanvietettä - osan kanssa kilpaillaan suu vaahdossa laatispalkinnot mielessä, osan kanssa rantalomaillaan. 8) Linja uutisointikanavana jatkuu ja ajattelin esitellä mistä kaikesta juttua saattaa tulevaisuudessa tulla. Ja ei, vaikka tämä hevosten määrä näyttää (=on) aivan järjettömältä, ei mulla ole mitään stressiä virtuaalihevosista.

Knoxdale Farm
Akhal-tekkejä vuodesta 2006 kasvattanut siittola, jossa asustaa myös muutama RBSH, ranskalainen puoliverinen, englantilainen täysiverinen ja doninhevonen. Knoxdale Farmin jutuista voi lukea lisää blogin aiemmista postauksista.

Knoxdale Yankees
Knoxdale Farmin sisartalli, jonne kalliovuortenponit siirtyivät 2010, kun vihdoista viimein toteutin pitkäaikaisen haaveen aloittaa kasvattamaan myös morganinhevosia. Oodi värikasvatukselle. ;)

Glenwood Welsh
Ensimmäisen welshini hankin kesällä 2006, mutta varsinaisesti hurahdin näihin virtuaalisesti 2007 loppupuolelta, kun ostin B-sektion tamman WS Kiran. Siitä lähtien on tullut puuhailtua enemmän ja vähemmän kahden sektion (B, PB) ponien kanssa. Glenwood Welshin alle olen koonnut myös kahden käden sormin laskettavissa olevat connemaraponini, joita kasvatan Fiosrach -nimen alle, sekä Chenu -ratsuponit, joiden kanssa olen aloittamassa pikkuhiljaa pientä kasvatustyötä ranskalaisittain.

Glenwood Tuigpaarden
Ihailin aina Dahabun Sannan, Branwen Farmin Heidi M:n ja Kerpan hienoja dutch harness horseja, vaikkakin hieman emmin niiden ottamista omaan hevoslaumaan. Akuuttiin askellajihevoskuumeeseen ostin sdb-tamman. Viimeinen niitti eurooppalaisten askellajihevosten kasvattamiselle oli, kun tutustuin oikeassa elämässä DHH-ruunaan. On ne vaan niin veikeitä.. DHH:iden lisäksi tallissa on pari hackneyhevosta ja hackneyponia.

Silfer Stables
Quartereiden pariin sotkeuduin oikeastaan risteytysrotu quarabin kautta. Nykyisin jälkimmäisen kasvattaminen on aika jäissä, sillä olen keskittynyt enemmänkin laukkapainotteisiin quartereihin kera muutaman lännenratsun. Laukkahevosten kanssa on täytynyt aloittaa aivan alusta, sillä Lux Studin jälkeen näitä on ollut liikenteessä aika harvakseltaan.

Gestüt Diore
En aivan ensimmäisenä luokittelisi itseäni puoliveri-ihmiseksi, vaikka näitä onkin niin ranskalaisena, belgialaisena, sekä tässä tallissa hannovereina ja trakehnereina. Saksalaiset pv:t on kuitenkin suhteellisen tuore tuttavuus itselleni, sillä vasta 2010-2011 vuodenvaihteessa lähdin toteuttamaan pikkuhiljaa ideaa pienestä pv-tallista. Koulutrakehnereiden pariin päädyin 2007 vitsinheiton kautta, mutta edelleen niitä löytyy parisen kappaletta omistuksestani.

Disan Lipizzanhevoset
Tämäkin upea barokkirotu tuli tutuksi aivan ihanan IRL-tuttavuuden kautta. Oma Octavio-orilinja on tällä hetkellä elossa neljän orin voimin.

Belgialaisia puoliverisiä
Rennommat ja eksperimentaalisemmat esteratsuni. Tuonneilla kisataan kun jaksetaan, eikä ole niin vakavaa, jos hevosten suvuissa on muitakin "rotuja" kuin BWP:itä.

Vanilla Trotters
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä kesästä 2006 toiminut ravitallini. Rakastan vanhasukuisia lämminverisiä pienellä ranskalaisvivahteella! Alkujaan homma tosin lähti käyntiin suomenhevosten voimin, joita on yhä tallissa, kuten myös peitsareita ja pari russponiakin.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Kriisi!?

CASXXIII - Marraskuu

Bloggaaminen on hieman jäänyt IRL kiireiden ja inspiraation puutteen vuoksi. En tiedä, tulisiko tekstiä enemmän aikaa, jos laajentaisin blogin koskemaan myös muita virtuaalihevosiani, kuin pelkästään niitä, jotka asustelevat Knoxdalen Farmin ja Yankeesin tiloissa. Tällä hetkellä knoxdalelaiset molemmista yksiköistä käsittää noin puolet omistamistani hevosista (laskuissa ei otettu huomioon reaali-ikääntymistä käyttävää talliani, eikä ravureita), joten ulkopuolelle jää melko suuri porukka muiden rotujen edustajia, kuten poneja, lipizzoja, saddle seat -hevosia, quartereita ja puoliverisiä, joista voisi olla myös mukava kirjoittaa joitakin juttuja tänne blogiin. Täytyy myös mainita, että varmaan kolmannes Knoxdale Farmin hevosista keikkuu kuopan reunalla, mutten ole niitä vielä raaskinut lopettaa, joten muut rodut pääsevät määrällisesti niskan päälle aivan minä hetkenä hyvänsä..

Alkujaan loin tämän blogin uutisväyläksi, jonne saatoin merkata asioita ja tapahtumien kulkuja muistiin itselleni ja muille. Samalla halusin myös saada Knoxdalen asemaa ”oikeana” virtuaalitallina vankemmaksi. Kuten yllä jo mainitsin, omistan myös läjän muita hevosia, mutta ne asuvat lähinnä omien kansioidensa etusivuilla, vaikka sivun alkuun onkin joku "tallin" nimi kyhäilty. Joskus tulee mietittyä yhden ison hevoskeskuksen perustamista, jonne voisin sijoittaa kaikki virtuaalikopukkani, mutta taas toisaalta pidän paljon tästä tarkasta piiperryksestä, jossa welshejä kasvatetaan Briteissä ja quartereita johdannaisineen Yhdysvalloissa. Yksi iso talli olisi siis liian suurpiirteinen omaan makuuni. Miksen vaan voisi tykätä yhdestä tai kahdesta rodusta..? :D

Mutta, takaisin asiaan, olen jo melko varma aikeistani laajentaa blogin aihealuetta, mutta kertokaa mielipiteenne viereisessä gallupissa. Päätöksen alla on, jatkanko tähän samaan osoitteeseen, vai luonko uuden blogin.

PS. Olen ylpeä Knoxdalen maskotista, Abesta, joka suoritti kolme hyväksyttyä koejuoksua ja pääsee nyt toivottavasti vinttikoirailemaan kunnolla!

tiistai 16. maaliskuuta 2010

Kantahevoset jalostuksessa osa 7.

CAS XV - Huhtikuu

Seuraavana vuorossa olisi ollut jo edesmennyt t. Siréne's Toscana, mutta tamma ei ole Beobhe BHE:tä lukuunottamatta onnistunut siitostammana odotusten mukaisesti, ja puolet jälkeläisistä ovat geocitieksen myötä kadonneet. Sen vuoksi sarjan seitsemännessä osassa esitellään tamma Lishvara, joka liittyi porukkaan mukaan hieman myöhemmin, mutta kuuluu kuitenkin alkuperäiseen kokoonpanoon. Owadan Lamra AET:in tapaan tamma on ostettu Allu Expressistä ja kilpaili laukkaradoilla. Alkutakkuilun jälkeen tamma voitti pariin otteeseen G3- ja G2-lähtöjä ja sijoittui pari kertaa ykköstason lähdöissä. Viimeisissä starteissaan tammalta alkoi mennä maku kilpailemiseen, joka toki oli ymmärrettävää, sillä Lissa juoksi kilpaa pitkän ajanjakson ajan. Nyt 17-vuotias, LJK-palkittu tamma viettelee rentoja eläkepäiviä temuten ulkona.

Lissan esikoinen, Elektra BHE (i. Atmagulk Istruw AET) jäi kotiin kasvamaan, aloitti kilpailemisen äitinsä tapaan hieman takkuillen. Kun tamman treeniin tehtiin hienoisia muutoksia, syttyi Elektran kilpavietti. Voitti neljäsosan starteistaan, joista kolmesti G1-tasolla, sekä sijoittui yli puolissa starteissaan neljän parhaan joukkoon. Elektrasta on toistaiseksi kaksi varsaa, Matthieu BHE ja Nessaja BHE, joka juuri aloittelee laukkauraansa.

Välivuoden jälkeen syntyi ori Ganymede BHE (i. Dsheren), joka teki Gin Ahaltekistä käsin tasaisen hyvää työtä laukkahevosena. "Käntyn" prosentit ovat melko hyvät verrattuna siihen, että se juoksi melkein 30 starttia ja keräsi rahaa kuitenkin huimat 2 miljoonaa! Siitoksessa ori on vaikuttanut suht laajasti, mutta varsat ovat olleet hieman vaisuja kilparadoilla. Tammat Gin Evren ja Gin Ginevra ovat olleet varmoja juoksijoita napsien sijoituksia tasaisesti jääden vain pari kertaa neljän parhaan ulkopuolelle. Käntyn lapsenlapset on sekalainen juoksijasakki tasapaksusta kohtalaisen hyvään tasoon.

Lissan kolmas jälkeläinen oli ensimmäisen RBSH-kasvattini tapaan onnekkaasti päättynyt kokeilu, kun tamma päätettiin astuttaa täysiverioriilla. Yhdistelmästä syntyi RBSH-ori Eamon BHE (i. Sign of Life xx), joka kasvatessaan alkoi tuntua yhä lupaavammalta ja lupaavammalta. Varsana se kiikutettiinkin LJ:n laatuarvostelun varsaluokkaan, josta kotiintuomisena oli LJV-III palkinto. Heidi M:n käsissä ori aloitteli hyvin, vaikka saikin ikuisen kakkosen maineen. Omistajanvaihdoksen jälkeen Eamon jatkoi tasaisesti Il'yassa. Uran päätyttyä orin sijoitusprosentti on täysi 100! Eamonilla ei tiedettävästi ole vielä jälkikasvua.

Tamma Giulia BHE (i. Roadrunner) teetettiin alkujaan pitäen silmällä tulevaisuuden morsioita RBSH-oriilleni Bulwark BHE:lle. Ryhdikkäämmän ja korkeamman isäorin avuulla "Kiiasta" saatiin emäänsä sporttisempi tapaus - niin ulkoisesti, kuin luonteellisestikin, mutta radalla tamma on ollut oikea hännystelijä, vaikka sijoitusprosentti jäikin plussan puolelle (n.55%). Kiia oli joko kärjessä, tai sen tuntumassa, tai luovutti aivan totaalisesti ja romahti viimeisten joukkoon. Siksi nuorimmainen, tällä kertaa puhdasrotuinen tamma Petrovna BHE (i. Belyj Feniks) asetetaan suurennuslasin alle ja itse tulen seuraamaan tamman uraa toivoen, että tamma seuraisi vanhimpien sisaruksiensa kavionjäljissä.

Yhteenveto: Lishvara liikkuu hyvän ja pahan rajamailla. Parissa ensimmäisessä varsassa oli juoksijanvikaa, mutta muuten menestys on hyvin tasapaksua. Jälkikasvussa hieman emätamman kuuluisaa ryhdittömyyttä, sekä mielialan mukaan kilpailuissa menestyviä yksilöitä. Lissa vaatii vielä hieman aikaa, jotta selviää onko tamman nimi jälkipolvissa kirous vai kunnia..

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Homma hanskassa, hanskat hukassa

CASXIV - Lokakuu

Osittain Ginin postauksen 'Sikakisaus laukkamaailmassa' kautta löytyneiden muiden postauksien innoittamana puhelen minäkin hieman aiheesta laukkahevosten kilpauran tuoma arvo. Tällä hetkellä tallissa ei asu kuin vaivaiset kaksi kilpailevaa laukkahevosta, vaikka etenkin laukkahevosiin painottavana tallina itseämme mainostamme *nolo*. Nelosryhmässä G1-tasoisten hevosten lukumäärä on pompannut taivaisiin, ihmetys taitaa olla enemmänkin hevonen joka ei ole kyseisellä tasolla kilpaillut. Etenkin orivalinnoissa tämä aiheuttaa päänvaivaa, sillä en tahtoisi varsani isäksi, tai emäksi, hevosta, joka on ensin juossut yli kymmenen kertaa maidenin häntäpäässä, kunnes on tullut voitto ja siirtynyt sitten tekemään samaa G1-tasolle sukuluokituksen perusteella, kunnes hevosesta on tullut miljonääri - huonolla statistiikalla.

Omista hevosistamme Fenenilin pitkä ja kivikkoinen tie maidenissa ihmetyttää näin myöhemmin, millä mentaliteetillä olen tuollaista jumbojettiä noin kauan jaksanut junnata lähtöpisteessä? Myöhemmin tammalla ei nousuun kääntyneen uran jälkeen lähdetty yrittämäänkään ylöspäin G3-voiton napsahtaessa, sillä hevosen voittosumma ja statistiikka ovat kaikkea muuta kuin ykköstason kilpahevosen. Tämän myötä "Finen" tytärtä Lenora BHE:tä ei myöskään taideta kilpailuttaa tasoa korkeammalla, vaikka kuinka monesti G3-tasolla voittaisi, kun ei tamman uran alku ole siihen antanut suurempia syitä.

Miljoonan saa nykyisin halutessaan hetkessä kasaan, joten rahakkaiden hevosten arvo on laskenut. Nelosryhmälle ei ole olemassa montaakaan rahakasta kilpailua, joista vain pari pyörivät aktiivisesti, joten suurta rahaa ei toisaalta ole paljoa tarjolla, joten mistä nämä lukuisat miljoonärit oikein tulevat?! Aikoinaan oli suuri merkkipaalu, kun ensimmäisistä omista kasvateista Anastacia BHE ja Bulwark BHE siirtyivät miljonäärikerhoon. Nykyisissä tilanteissa ei pitäisi katsoa liian sokeasti voittosummia. Jordania BHE ylitti juuri ja juuri miljoonan rajapyykin, kiitos suurkilpailujen, mutta olisi hyvä hevonen ilman niitäkin. Toinen näin äkkiseltään mieleen tullut hienon uran tehnyt tamma on Prestassa asuva Katya of Lycan, joka prosenteista katsottaessa on "Hayaa" parempi. Voittosumma sillä ei kuitenkaan ole kuin "vain" 0,5 miljoonaa, sillä omistaja on tajunnut olla ylpeä lahjakkaasta (=arpaonnisesta) tammasta, eikä ole lähtenyt juoksuttamaan sitä enempää kuin on tarvetta! :)

lauantai 12. joulukuuta 2009

Kantahevoset jalostuksessa osa 6.

CASXIV - Helmikuu

Kuudennen osan päätähtenä loistaa komea ruunikko herra, Ch Sultano von Siréne. Il'yan Taijan aikaisemmasta tallista, Gelbistä ostettu III-palkinnon kantakirjaori on ollut monipuolinen yleishevonen, joka on aina ollut terve kuin pukki konsanaan! Tällä hetkellä 22-vuotiaaksi kääntynyt "Sulo" on mitä parhaimmissa ruumiin voimissaan.

Sulon esikoinen on nyt jo edesmennyt ruunikonkimo tamma Gin Altano (e. Akgozel), joka eleli leppoisia hevosen päiviä Gin Ahaltekin omistuksessa. Altanosta itsestään jäi vain kolme jälkeläistä, mutta Gin Atlazin ja Gin Alexandran kautta Sulon löytää jo neljännestä polvesta muutaman tallin hevosen suvuista. Näistä maininnan ansaitsee Gin Fairuza, joka lisäksi edustaa suoraa Haldin emälinjaa. Harmittavasti Sulon toinen jälkeläinen, t. GLB Maneater, joka on hienosta emästä Moina Akiva, on kadonnut netistä.

Ensimmäinen meillä syntynyt Sulon jälkeläinen t. Beobhe BHE (e. Siréne's Toscana) ei ollut löytää kotia, kunnes tamma huolittiin naapuritalliin. "Belle" teki mahdottomasta mahdollisen, kun siitä kasvoi uskomaton juoksija! G1-tasolla tamma voitti kahdesti keräten siihen maailman aikaan muille kuin täysiverisille harvinaisen suuren vyyhdin rahaa, 1,3 miljoonaa. LJK-III -palkitusta Bellestä on vain kaksoisorit, joista Edæt Jr. ei ole ollut kovin kummoinen laukkahevonen. Toinen veljeksistä, Kiefer Jr. on Knoxdalen omistuksessa. Voittanut kolmasosan starteistaan, vaikka onkin melkoinen luonnekukkanen.

Neljäs jälkeläinen oli yllätys yllätys, jälleen kerran tamma. Cincinnat BHE (e. Ejderha) on elänyt hissukseen Sárgassa. Pari kuukautta Cincinnatin jälkeen syntyi vihdoin orivarsa Roscoes Solitario Lobo (e. Roscoes Forgotten), joka on pari kertaa startannut pienissä esteluokissa, mutta muuten ollut myöskin suurella hiljaiselolla.

Tamma Katinka Delight IY (e. Aksinya) on sijoittunut pari kertaa helpoissa kenttäratsastusluokissa. Myös tamma Hael BHE (e. Vígjáték) on kulkenut isänsä viitoittamaa tietä kenttähevosena. Muutama sijoitus ja voitto yhden ja kahden tähden kilpailuista. Tamman kahdesta jälkeläisestä suoritushevosena tunnettu Evpraksiya BRA on upea virtuaalinen muotovalio, YLA2 ja II-palkinnon kantakirjaori.

Jälkipään varsat ovatkin olleet onneksi oreja. Huiman hienosta emästä oleva Sultan of Fire AET (e. Illusia Fire AET) on itse sijoittunut kummassakin helpon tason koulustartissaan. Ori Nuuhku's Zoloto (e. Azat Geranica AET) on ollut varsin epäaktiivinen.

Viimeisinä vuosinaan Sulo on ollut vain yksityisessä jalostuskäytössä meillä. Ori Ljubov BHE (e. Gajarat) on jäänyt kotiin jatkamaan isälinjaa. Toistaiseksi ori on tyytynyt vain hurmaamaan näyttelykehissä ja kilpaura on edessäpäin. Sulon viimeiseksi jälkeläiseksi jäävä tämänvuotinen orivarsa Privjet BHE (e. Mozgat Almódik) myytiin juuri uudelle onnelliselle omistajalle, jolle toivotan paljon onnea orin kanssa! :)

Yhteenveto: Sultano on jättänyt jälkeläisilleen keveyttä, mutta sporttista ja kestävää urheiluhevostyyppiä, ja herkkyyttä, josta on kärjistyessään niin hyötyä kuin haittaakin. Nimi, jota ei tarvitse kavahtaa laukkahevosenkaan sukutaulussa.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Kantahevoset jalostuksessa osa 5.

CASXIII - Marraskuu

Sarjan viides lenkki on jo edesmennyt tamma Owadan Lamra AET, joka alunperin oli kotoisin Allu Expressistä. Tamman kilpaura sijoittui siihen aikaan, kun Grade-systeemiä vasta kehiteltiin, mutta ehtipä tamma koluamaan allowance-lähtöjä päättäen lopulta uransa voittoon. "Voitto tai ei mitään" motolla kilpaa juossut vastakohtien hevonen ei ollut aivan suurimpia huippuja, mutta palkittiin myöhemmin LJMk-III -palkinnolla.

"Lauran" ensimmäinen jälkeläinen on samalla ensimmäinen tämän rodun kasvattini, o. Avare BHE (i. Jaylazar AET) myytiin naapuritalliin, jossa ori aloitti laukkauransa. Avarelle kävi kuitenkin hieman hassusti, kun kisoista tuli tulokset vasta kuukausien viiveellä ja tänä aikana ori oli ehtinyt koluamaan maidenlähtöjä piippuun asti ja kys. kisoista olikin pamahtanut voitto. Omistaja on jo lopettanut tämän harrastuksen, joten periaatteessa Avare on omistuksessani..

Välivuoden jälkeen syntyneen orin Cajun BHE (i. Jambantroe) elämän alku hieman takkuili, kun ori ei tahtonut saada kunnollista kotia. Lopulta jätin raudikon kotiin ja se kiitti juoksemalla kiitettävästi. Sijoittumisprosentti n. 73, mutta voitto vain n. 18%, vaikka varsinkin uran loppupuolella Kajus osasi olla hieno kahdeksalla perättäisellä sijoittumisella. Vaikuttanut meillä aktiivisena siitosorina. Jälkikasvusta ori Gavrilo BHE on kilpaillut menestyen porrastetuissa kilpailuissa. Il'yassa asuvat orit Jetmir BHE ja Branko IY tekivät eheitä kausia jääden vain muutamia kertoja sijoituksien ulkopuolelle ja ori Matislav PA on vain parantanut uran loppupuolta kohden!

Kolmas varsa olikin jo sitten odotettu tamma Eusebia BHE (i. Miitri Kipro AET), joka juoksi kohtalaisen uran Heidi M:n omistuksessa, kunnes myytiin siitostammaksi Il'yaan. Eusebian sisko Fidelia BHE (i. Ragnar CAT) ei koskaan juossut kilpaa, lieneekö syynä tamman erittäin tulinen käyttäytyminen radalla. Porrasteuissa este- ja kenttäkilpailuissa kuitenkin kvaalannut itsensä kansalliselle tasolle asti. Fidelian toistaiseksi ainoa jälkeläinen Immortelle Spiridon on kilpailematon, mutta muun muassa meiltä voi bongata toisen kys. orin pojista, Immortelle Spyridonin.

Lauran viimeiseksi jälkeläiseksi jäänyt tamma Hrista BHE (i. Dsheren) jätettiin kotiin kiitos mielenkiintoisen isän. "Ravun" uran vaihteleva alku antoi odottaa tasaista puurtaajaa radoille ja suuremmat tavoitteet asetettiinkin siitospuolelle. Sitten tamma vain jotenkin syttyi ja voitti mm. neljä kertaa putkeen, johon kuului Russian Taktika Stakes, Agave 3 in 3 ja 300 000ve arvoinen lähtö!

Yhteenveto: Lauran jälkikasvussa on yksi tähti, mutta muuten taso on hyvin tasaista. Orit menestyneet tammoja paremmin. Luonteeltaan varsat ovat olleet hyvin paljon emänsä kaltaisia; mukavia maastakäsin, mutta radalla kuin pistoksen saaneita. Toimii kuitenkin hyvin myös ratsuhevosten suvuissa.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Kantahevoset jalostuksessa osa 4.

CASXIII - Kesäkuu

Neljännessä osassa kohteena on oma henkilökohtainen suosikkihevoseni Vígjáték. Lähes ponikokoinen, pieni ja hintelä Neitihevonen isolla N:llä. Silti jokin on alusta asti viehättänyt tässä hevosessa ja se on saanut kulkea mukana 5-vuotiaasta tähän päivään ollen nyt 20v. Laukkaradoilla prinsessa pelkäsi hirveästi jäävänsä muiden jalkoihin ja pullasi itsensä piippuun jääden voitotta, vaikka pari kertaa kärjen tuntumassa roikkui. Laukkauran lopetuksen jälkeen vieraillut kaikenmaailman kissanristiäisissä.

Tietysti lempitamman esikoisvarsa sai jäädä kotiin kasvamaan, t. Anastacia BHE (i. Livingstone von Siréne) on 161cm korkeasta ratsuisästä, joka kasvatti hieman varsan kokoa. Heti ensimmäisessä startissa voitto, jonka jälkeen tamman kasvaessa tuli hieman kuivempi kausi. Vauhtiin päästyään tamma oli varma ja erityisesti kestävä juoksija, joka jätti kilparadat taakseen täydessä kunnossa 7-vuotiaana lähes 30 starttia takanaan, rahaa tilillä siihen aikaan huimat miljoona. Myöhemmin palkittu LJK-II -palkinnolla.

Anastacia varsoi esikoisensa omasta Cajun BHE oriistani. Ori Gavrilo BHE on Immortelle Stallionsin omistuksessa, eikä ole koskaan kilpaa juossut, mutta ollut menestyksellinen ratsu. Porrastetuissa kilpailuissa kvaalannut itsensä alue- ja kansalliselle tasolle lähes lajissa, kuin lajissa.
Itselleni jäänyt Jordania BHE (jonka isästä mielenkiintoinen juttu Gin Ahaltekin blogissa) jatkoi siitä mihin emä jäi ja oli jopa monin verroin parempi kilpahevonen. Tamma ei jäänyt kertaakaan sijoituksien ulkopuolelle voittaen lähes puolet kilpailuistaan. Tärkeimpinä meriitteinä 4-vuotiskaudella saavutetut Agave 3 in 3 -kilpailun voitto ja Trophée de la Belgiquen toinen sija. Mielenkiinnolla odotetaan kuinka Jordanian tuleva jälkikasvu tulee pärjäämään radoilla.
Anastacian nuorimmaiset, RBSH-ori Frullino BHE, joka on menetyksekkäästä täysiverioriista BDF Mister Mighty xx ja o. Nereus BHE eivät ole vielä ehtineet radoille asti, vaikka ensiksi mainittu olisi jo reippaasti kisaikäinen.

"Viki" varsoi heti seuraavana vuonna Anastacian jälkeen toisen tammavarsan Biyala BHE (i. Akhal Paparazz), joka on myöskin ollut erittäin rautainen laukkahevonen juosten yli 30 starttia, sijoittumisprosentin ollen kuitenkin suht korkea 72 ja rahaa n. 1,8 miljoonaa. Isosiskonsa tapaan myöskin LJK-II -palkittu. Biyalan jälkikasvu ei ole kuitenkaan ollut yhtä menestyksekäs, kuin isosiskon. Useat ovat juuttuneet "ikuinen kakkonen -linjalle".

Kolmas varsa, RBSH-ori Bulwark BHE (i. King's Evil Eagle US xx) teetettiin lähinnä herätteenä, kun laukkapainoitteisista RBSH:stä alettiin puhua. Kapasiteetikas ori oli aluksi vaikea saada sopiviin lähtöihin maksimaalisen tarjonnan vuoksi, tästä kertoo varmastikin parhaiten orin kolmen voiton putki Allowancessa.. Lopulta pääsi kyllä juoksemaan aivan G1-lähdöissä asti jääden vain pari kertaa sijoituksien ulkopuolelle. Orin parista jälkeläistä vain yksi, Chevrolet Corvette GTi on laukkakäytössä, mutta ollut sitäkin parempi suurimpana voittona viimevuotinen Agave 3 in 3.

Ori Giovanni BHE (i. Kagnimir Tash) ei alkujaan pitänyt ollenkaan olla laukkahevonen, mutta omistajanvaihdoksen jälkeen siitä kehkeytyi väkivahva laukkuri. 41 starttia uran päättyen kolmen voiton putkeen G1-tasolla ja 3 in 3 -voittoon, vaikka prosentit muuten jäivät hivenen alhaisiksi (voitto 20%, sijoitus 49%). Orin jälkikasvu ei vielä kilpailuiässä.

Tamma Hael BHE (i. Sultano von Siréne) on kilpaillut isänsä tapaan kenttäkilpailuissa voittaen kahdessa tähdessä! Varsonut edelliselle omistajalleen kahdesti, joista 140cm rataesteillä kilpaillut ori Evpraksiya BRA on virtuaalinen muotovalio, II-palkinnon kantakirjaori ja YLA2.

Vikin viimeiseksi jälkeläiseksi jäänyt Leonty BHE (i. Morpheus) on aloittanut lupaavasti kahdella voitolla ja kolmossijalla. Tulenkin seuraamaan orin uraa tulevaisuudessa suurella mielenkiinnolla.

Yhteenveto: Vígjáték ei ole kummoinen yksilö kera penkin alle menneen uransa, mutta loistavaa jälkikasvua yhdistää kestävyys, pitkä kilpaurakaan ei ole este menestykselle. 4/6 tamman jälkeläisistä G1-tasoisia miljonäärejä ja menestys on jatkunut myös seuraavissa sukupolvissa. Tässä on periytyjä, vaikka itse sanonkin!

maanantai 12. lokakuuta 2009

Kantahevoset jalostuksessa osa 3.

CASXIII - Kesäkuu

Sarjan kolmannessa osassa pohdiskelussa on ukrainalaistamma Yan Cizgi jälkikasvuineen. Ruunikonkimo Janni-neiti kilpaili pilke alati silmäkulmassa koulukilpailuissa voittaen pari kertaa Helpossa A:ssa. Näyttelykehissäkin tamma on vieraillut vaihtelevien arvostelujen kera, mutta suurimmaksi osaksi elämäänsä Janni on vietellyt leppoisia harrasteratsun päiviä ja opettanut kapinallista nuorisoa hevosen tavoille.

Jannin esikoinen, niin ikään ruunikonkimo tamma Ahailan BHE (i. Ritshard) juoksi katkonaisen 10 starttia kestäneen laukkahevosen uran voittamatta kertaakaan ja sijoittuen pari kertaa toiseksi ja kolmanneksi. 9-vuotta täytettyään tammaa odottikin jo uusi ura este- ja kenttäratsuna. Sekin homma jäi hieman puolitiehen, kun tamman omistaja joutui palauttamaan tamman takaisin meille. Il'yassa Ahailan on toiminut siitostammana. Esikoinen Ayaka IY juoksi n. 700 000ve, mutta sijoitusprosentti jäi alhaiseksi 47,83%. Ayakan esikoisvarsa Rafail PA on ollut varsin hyväotteinen laukkahevonen, mutta nuoremmat eivät ole toistaiseksi vakuuttaneet.
Ahailanin toinen varsa, o. Bronius IY aloitti kangerrellen, mutta päästyään voiton makuun 4-vuotiskaudella, on siitä kasvanut hieno G1-tasoinen juoksija suurimpina meriitteinään Trophée de la Belgiquen kolmas sija ja 3 in 3:n kaikkien osakilpailujen voitto. Muista ahailanlaisista maininnan arvoinen on täysiveri-isästä oleva Ferrari GTB Fiorano GTi, jonka sijoittumisprosentti hipoo täyttä sataa!

Janni varsoitettiin heti seuraavaksi vuodeksi ja tuloksena oli t. Bedeliah BHE (i. Peligroso), joka toimi laukkahevosena Mekazulla Dayonorassa. Harmittavasti tamman sivut ovat poistuneet netistä, eikä tamman menestyksestä ole minkäänlaista muistikuvaa. Välivuoden jälkeen tamma astutettiin uudestaan hieman harvinaisemmalla, mutta hyvin menestyneellä oriilla ja tuloksena oli ratsutekkekasvateistani se ylivoimaisesti parhain: kultainen II-palkinnon kantakirjaori ja Champion Donau BHE (i. Basarab Efim), joka paitsi hurmaavasta ulkomuodostaan huolimatta on osoittautunut kivenlujaksi suoritushevoseksi kivuten kouluratsastuksen sokkeloista tietä aina pyhään yrjöön asti. Rehellinen ja ahkera herrasmies on ainakin minut valloittanut täysin, mutta jälkikasvua ei oriilla ole kuin yhden meille tänä keväänä syntyneen orivarsan verran.

Loppua Jannin jälkikasvua vaivaa nurkkaan jääminen. Ori Esbello BHE (i. Jazajidym) kiersi nuorena ahkeraan näyttelykehissä ja jätti pari varsaakin, joista Il'yassa vaikuttava o. Nobless Chico oli mahdottoman kestävä laukkahevonen, lähes 40 starttia, mutta silti erittäin varma sijoittuja (86%)!

Tamma Geraldine BHE (i. Ardon Khan) on seilaillut omistajalta omistajalle (ja on tälläkin hetkellä myynnissä) ja tamma on kilpaillut hyvin katkonaisesti vähän lajissa kuin lajissa. Geraldinella on toistaiseksi vain yksi jälkeläinen, meillä syntynyt Kenya BHE, jolta löytyy pari kenttästarttia alta.

Jannin viimeiseksi jäänyt jälkeläinen, o. Indigo BHE (i. Peligroso) on suuressa seisomatilassa ja mieluusti jos joku oriista on kiinnostunut, voin ottaa tarkemmin yhteyttä tuohon omistajaan, josko saisi tähänkin hevoseen hieman eloa.

Yhteenveto: Yan Cizgin varsoissa on hienoa liikettä, mutta harvat ovat päässeet estradille asti näyttämään yhtään mitään. Huolimatta koulupainotuksestaan, toimii toisessa polvessa onnistuneesti myös laukkahevosilla. Jälkikasvulla usein yhteistä optimistinen luonne. Kovienkin orien kanssa onnistunut jättämään varsoja, joilta käytöstavat löytyvät.

tiistai 8. syyskuuta 2009

Vuokralaisia

CASXIII - Tammikuu

Uusi vuosi ja uudet tuulet! Osittain näin myös Knoxdalessa. Pitkäaikainen hevosystävämme Owadan Lamra AET päätettiin lopettaa 19-vuotiaana, kun tammat hampaat hoitamisesta huolimatta menivät jo niin surkeaan kuntoon, että hevoselle tuotti tuskaa jopa syöminen.

Talli jatkaa kuitenkin toimintaa normaalisti, vaikka vanha kaveri onkin poissa. Osittain lopetuspäätöksen tuomaa tyhjyyttä paikkaavat uudet vuokrahevosemme. Welbyn vaihtarivuoden vuoksi meillä oleskelee jopa 3 CAS-vuotta vanha tuttu, aikoinaan maahantuomani tekketamma Mozgat Almódik, jonka kanssa on tarkoitus lähteä piakkoin este- ja kenttäratsastuskilpailuihin ja astuttaa tulevana keväänä luultavasti Sultano von Sirénellä.

Prismatic Racehorsesista vuokralle tulevat kaksi upeaa täysiveristä siitokseen vuoden ajaksi. Tamma Chameleon ARD xx hurmasi lyhyellä, mutta ytimekkäällä suvullaan. Varsinkin emästä Triumph Hillistä olen aina jotenkin tykännyt. Chameleonilla itsellään on pari kakkossijaa nimikilpailuista.

Siitosorijoukkoa tulee vahvistamaan Explosionin isälinjaa edustava raudikko Sasnak Explicit xx, joka tulee astumaan meiltä käsin rajoitetun määrän tammoja. Omista tammoista sille olisi aikotus tuoda SJ Copper Isle xx.

perjantai 4. syyskuuta 2009

Kantahevoset jalostuksessa osa 2.

CASXII - Joulukuu

Sarja jatkuu kimon "jääsilmän" Ejderhan jälkikasvun syynillä. Tamma on ensimmäinen varsinainen laukkahevoseni, jonka kanssa kilpaileminen oli melko paljon grade-systeemiin tutustumista. 16:ssa startissaan sijoittui neljän parhaan joukkoon kuitenkin yhteensä 13:ssa ja ura sai hienon päätöksen Minnantilan järjestämän Akhalt-Racingin finaalilähdön voitolla! Herkkä ja eläväinen "Elli" on nähty myös koulukentillä, mutta siellä menestys jäi melko latteaksi "lievän" kaahaamisongelman vuoksi.. kas kumma.

Elli varsoi esikoisensa talon omasta oriista Peligrososta, josta on enemmän juttua viimeisimmässä postauksessa ja ensimmäisessä osassa. Yhdistelmästä syntynyt Aralik BHE on muistaakseni vastikään lopetettu. Tumma piirtopäinen o. Barathrum BHE (i. Ridiculous' Glasslike Jackdaw) syntyi seuraavana kesken kilpauran. Isäorilta löytyy laukkauraa yhden startin verran, ja Barathrumkin suuntasi vanhempiensa tapaan laukkahevosen hommiin. Juoksi keskiverron uran sijoittuen kuitenkin yli puolissa starteissaan ja saavuttaen vajaat miljoonan v-euron tienestit. Toimii nykyään siitosorina Il'yassa, jälkikasvusta mainita voisi tammat Bergdis IY ja Ford Thunderbird GTi, jotka kumpikin ovat erehtyneet sijoituksien ulkopuolelle vain kahdesti urallaan.

Sárgassa asuva Cincinnat BHE (i. Sultano von Siréne) ei ole kilpaillut ja on muutenkin päivittämätön sivujensa suhteen. Sinänsä harmi, sillä tammasta olisi voinut tulla hyvä laukkaratsukin, vaikka onkin ratsuisästä, mutta siitä lisää isäorin omassa kirjotuksessa, joka tulossa lähitulevaisuudessa..

Ainoa kotiin jäänyt varsa on hyvin paljon isoveljensä Barathrumin tapainen t. Everild BHE (i. Arhazzphyr). Kapasiteettia tammalla oli, mutta radoilla se ei vain saanut itsestään kaikkea irti. Mitä enemmän vuosia ja kilometrejä on tullut mittariin sitä enemmän "Eve" on rauhoittunut ja lopettikin uransa kolmen voiton putkeen ja G1-voittoon. Nyttemmin meillä siitostammana, esikoinen tänä vuonna syntynyt orivarsa isänään Bulwark BHE (RBSH).

Branwenissa aktiiviuransa aikana asunut t. Furia BHE (i. Grannais AET) myytiin juuri uuteen kotiin Branwen Farmin harmittavan lopettamisen vuoksi ja on aloittamassa ainakin siitostamman uraa. Laukkahevosena oli muiden ejderhalaisten tapaan Keskiverto isolla koolla.

Ainakin toistaiseksi viimeisimmäksi jäänyt jälkeläinen on Prestassa asuva o. Horatio BHE (i. KF Kronenträger). Isältänsä kovan luonteen perinyt ori ei sekään ollut kovinkaan mykistävä juoksija, mutta tytär Harita PA on toista maata, jo 3 G1-voittoa alla!

Yhteenveto: Ejderhalle on käynyt se mitä monelle huipputammalle melko useasti käy; Varsat eivät yllä emänsä tasolle, vaikka isätkin ovat aikansa parhaimmistoa ja mahdollisimman tarkasti valittuja. Toisessa polvessa, varsinkin isänemän paikalla tamma näyttäisi kuitenkin toimivan erinomaisesti.

tiistai 4. elokuuta 2009

Kantahevoset jalostuksessa osa 1.


CASXII - Elokuu

Ihan näin parinkin vuoden sisällä on Knoxdalen kantahevosia (tuontihevoset, joilla aloitimme kasvatuksen) alkanut näkyä ihan kiitettävästi myös muiden kasvattamien hevosten suvuissa ja on ollut mielenkiintoista seurata varsinkin kuinka laukkatammojen jälkeläiset ja niiden jälkeläiset ovat pärjänneet. Siksi päätinkin hieman ruotia kuinka nämä seitsemän ensimmäistä tekkeäni ovat onnistuneet siitoksessa - jos ovat ollenkaan..

Sarjan ensimmäisenä on Peligroso, joka myös on ensimmäinen tekkeni ikinä. Luonnekukkasena tunnettu parikymppinen on tällä hetkellä elämänsä kunnossa toimittaen oloneuvoksen virkaa. "Rossi" itse oli allround-hevonen, joka sijoittui 100-110cm esteillä ja kentässäkin. Vaikkei orin ratsastettavuus ollutkaan aivan parhaimmillaan, se niitti kuitenkin eniten menestystä Helppo A -tasoisilta kouluradoilta. Kerpalle Quieroon myyty esikoisvarsa o. Aralik BHE (e. Ejderha) peri isältään tulisen luonteen, mutta oli varsin oiva kaveri *-tähden kenttäkilpailuissa. Orii on jättänyt tiedettävästi 2 puhdasrotuista jälkeläistä ja yhden RBSH-orivarsan Shurik Yél, joka on ollut mukava allrounder isoisänsä tapaan. Ori Quiero's Conqueror on kilpaillut westernissä saavuttaen pari sijoitusta. Tamma Quiero's Omina on kadonnut, eikä siitä löytynyt tietoja.

Sárgassa asunut, jo edesmennyt o. Peian EQ (e. Tatyana) oli varsin kovaluontoinen, eikä juurikaan kilpaillut, vaikka sijoittui ja voittikin muutamat *-tähden tasoisiin verrattavat villit kilpailut. Peian jätti kaksi orivarsaa, joista vanhempi SRG Petrol on RBSH. Orimainen "Perlo" on kuitenkin astetta parempi käyttöhevonen, joka on sijoittunut 30 kertaa vaativissa koululuokissa, kerran intermediatessakin asti! Toistaiseksi Perlon ainut jälkeinen on itselläni oleva Ch Opium Yél, jolla on nuoresta iästään huolimatta jo parisenkymmentä sijoitusta ja voitto pyhästä yrjöstä. Luonteeltaan "Oopi" ei ole paljoakaan isälinjastaan parantunut, tosin ratsastettavuus ja liikkeet ovat jo aivan eri luokkaa, kuin Peligrosolla. Peianin toinen poika SRG Pelgrim asuu Gin Ahaltekissä, jossa ori on toiminut siitoskäytössä. Orin jälkikasvu on kilpailematon ja jälkeläisetön.

Ori GLB Paconimè (e. Siréne's Hennessy) päätyi lopulta omistukseeni, kun etsin Rossin isälinjalle puhdasrotuista jatkajaa. Herkästi hermostuva ori on ollut kuitenkin mainio kenttähevonen, joka tekee nousua **-tähden kilpailuihin. "Paco" on jättänyt toistaiseksi vain 3 tammajälkeläistä, joista Charmian IY on kilpaillut helpoissa koululuokissa sijoittuen muutaman kerran.

Rossin ensimmäinen tammavarsa Bedeliah BHE (e. Ejderha) oli jonkinsortin laukkahevosena Dayonora Racehorsesissa, mutta tamman sivut ovat myöhemmin kadonneet, enkä muista ulkoa kuinka sille menestystä siunaantui. Toinen tamma Delaney BHE on oma kasvattini ja edelleen omistuksessani. Erittäin herkkä ja monimutkainen tamma on mukava harrasteratsu, mutta kisaradoilla se ei ole suuremmin loistanut. Omassa tallissa seisoo myös "Tellan" tammavarsa Isleen BHE, joka on melko lailla kopio emästään. Orivarsa Morello BHE asustelee Ameliessa, mutta ei ole toistaiseksi kilpaillut.

Harmikseni Peligroson kaksi nuorimmaista jälkeläistä ovat jääneet hieman taka-alalle. t. Nobless Eleonor (e. Werty's Moondancer) on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja o. Indigo BHE (e. Yan Cizgi) on seisonut vain pihakoristeena, vaikka onkin rossilaiseksi erittäin rauhallinen tapaus!

Yhteenveto: Rossi on jättänyt erittäin luonteikkaita hevosia, joista on ollut moneen menoon ja makuun. Jälkikasvussa yksittäisiä tähtiä, mutta suuremman luokan jalostusoriista ei kuitenkaan voida puhua.

maanantai 30. kesäkuuta 2008

Blogi avattu!

Niin siinä on käynyt, että veyakin hurahti blogailuun ja täten Knoxdale Farmillakin on nyt oma bloginsa, jonne ilmaantuu uutisia ynnä muuta enemmän ja vähemmän ajankohtaista asiaa tallista ja muusta virtuaalitalleihin liittyvästä mitä nyt päähän pälkähtää.

Vanhoja blogissa ei olevia kesäkuu 2007 - toukokuu 2008 aikaisia uutisia voi lukea tästä.