Kantahevoset jalostuksessa osa 1.

CASXII - Elokuu

Ihan näin parinkin vuoden sisällä on Knoxdalen kantahevosia (tuontihevoset, joilla aloitimme kasvatuksen) alkanut näkyä ihan kiitettävästi myös muiden kasvattamien hevosten suvuissa ja on ollut mielenkiintoista seurata varsinkin kuinka laukkatammojen jälkeläiset ja niiden jälkeläiset ovat pärjänneet. Siksi päätinkin hieman ruotia kuinka nämä seitsemän ensimmäistä tekkeäni ovat onnistuneet siitoksessa - jos ovat ollenkaan..

Sarjan ensimmäisenä on Peligroso, joka myös on ensimmäinen tekkeni ikinä. Luonnekukkasena tunnettu parikymppinen on tällä hetkellä elämänsä kunnossa toimittaen oloneuvoksen virkaa. "Rossi" itse oli allround-hevonen, joka sijoittui 100-110cm esteillä ja kentässäkin. Vaikkei orin ratsastettavuus ollutkaan aivan parhaimmillaan, se niitti kuitenkin eniten menestystä Helppo A -tasoisilta kouluradoilta. Kerpalle Quieroon myyty esikoisvarsa o. Aralik BHE (e. Ejderha) peri isältään tulisen luonteen, mutta oli varsin oiva kaveri *-tähden kenttäkilpailuissa. Orii on jättänyt tiedettävästi 2 puhdasrotuista jälkeläistä ja yhden RBSH-orivarsan Shurik Yél, joka on ollut mukava allrounder isoisänsä tapaan. Ori Quiero's Conqueror on kilpaillut westernissä saavuttaen pari sijoitusta. Tamma Quiero's Omina on kadonnut, eikä siitä löytynyt tietoja.

Sárgassa asunut, jo edesmennyt o. Peian EQ (e. Tatyana) oli varsin kovaluontoinen, eikä juurikaan kilpaillut, vaikka sijoittui ja voittikin muutamat *-tähden tasoisiin verrattavat villit kilpailut. Peian jätti kaksi orivarsaa, joista vanhempi SRG Petrol on RBSH. Orimainen "Perlo" on kuitenkin astetta parempi käyttöhevonen, joka on sijoittunut 30 kertaa vaativissa koululuokissa, kerran intermediatessakin asti! Toistaiseksi Perlon ainut jälkeinen on itselläni oleva Ch Opium Yél, jolla on nuoresta iästään huolimatta jo parisenkymmentä sijoitusta ja voitto pyhästä yrjöstä. Luonteeltaan "Oopi" ei ole paljoakaan isälinjastaan parantunut, tosin ratsastettavuus ja liikkeet ovat jo aivan eri luokkaa, kuin Peligrosolla. Peianin toinen poika SRG Pelgrim asuu Gin Ahaltekissä, jossa ori on toiminut siitoskäytössä. Orin jälkikasvu on kilpailematon ja jälkeläisetön.

Ori GLB Paconimè (e. Siréne's Hennessy) päätyi lopulta omistukseeni, kun etsin Rossin isälinjalle puhdasrotuista jatkajaa. Herkästi hermostuva ori on ollut kuitenkin mainio kenttähevonen, joka tekee nousua **-tähden kilpailuihin. "Paco" on jättänyt toistaiseksi vain 3 tammajälkeläistä, joista Charmian IY on kilpaillut helpoissa koululuokissa sijoittuen muutaman kerran.

Rossin ensimmäinen tammavarsa Bedeliah BHE (e. Ejderha) oli jonkinsortin laukkahevosena Dayonora Racehorsesissa, mutta tamman sivut ovat myöhemmin kadonneet, enkä muista ulkoa kuinka sille menestystä siunaantui. Toinen tamma Delaney BHE on oma kasvattini ja edelleen omistuksessani. Erittäin herkkä ja monimutkainen tamma on mukava harrasteratsu, mutta kisaradoilla se ei ole suuremmin loistanut. Omassa tallissa seisoo myös "Tellan" tammavarsa Isleen BHE, joka on melko lailla kopio emästään. Orivarsa Morello BHE asustelee Ameliessa, mutta ei ole toistaiseksi kilpaillut.

Harmikseni Peligroson kaksi nuorimmaista jälkeläistä ovat jääneet hieman taka-alalle. t. Nobless Eleonor (e. Werty's Moondancer) on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja o. Indigo BHE (e. Yan Cizgi) on seisonut vain pihakoristeena, vaikka onkin rossilaiseksi erittäin rauhallinen tapaus!

Yhteenveto: Rossi on jättänyt erittäin luonteikkaita hevosia, joista on ollut moneen menoon ja makuun. Jälkikasvussa yksittäisiä tähtiä, mutta suuremman luokan jalostusoriista ei kuitenkaan voida puhua.