CASXVII - Syyskuu
Knoxdale vietti kuluneen CAS-vuoden hieman hiljaisemmissa merkeissä, mutta olemme taas tulossa takaisin paljon aktiivisempana! Ensitöikseen voisin esitellä tämänvuotiset varsat niin Amerikan kuin Euroopan talleista.
at-o. Oryol BHE on nuoren Oasis BHE:n poika, mutta isälinjalta löytyy II-palkinnon kantakirjaori Ch Donau BHE. Emän Zinoviya TN:n suku on täynnä quierolaisia. Itse Riosta odotamme tulevan kouluratsu.
rbsh-o. Bruno BHE on kauan odotettu, kotiin jäävä, orivarsa Bulwarkista. Brunon isä oli ensimmäisiä RBSH:iäni tehden hienon laukkauran. Emän, Giulia BHE:nkään uraa ei voi moittia, vaikkei se aivan häikäisevä ollut. Päätti uransa Pratap Cupin prepin toiseen sijaan. Brunosta itsestään odotamme myös laukkahevosta.
rbsh-t. Aquilina BHE tulee täysiveriori Mimen isälinjalta ja emälinja menee ioniclaiseen täysiveritammaan. Suuresta täysiveriprosentista johtuen (62,5%) odotamme "Aquasta" jonkinasteista laukkahevosta. Emä Athene Yél ei ollut hullumpi radoilla, sillä jäi vain kolmesti rahasijojen ulkopuolelle. Isä Ppoo's Nathan xx ei ollut mikään kirkkain tähti, mutta statistiikka on ihan kelpoinen.
rmh-t. Knoxdale Fairfax syntyi viime postauksessa mainitussa hallakkohurmassa. Hopeanhallakko tamma on Crackle Ionista ja omasta Knoxdale Beverly Killsistä. Faxin suvussa on tehty 3+3 linjaus tammaan Dancing Wampie, joka esiintyy kummankin vanhemman isänemänä. Nyt Dancing Wampie löytyy tallista sen jokaisen jälkeläisen kautta, sillä Beverlyn isä d'Acteur d'Armens asuu meillä, kuten tamma Wakonda BRN:n tytär Walker BRN ja Wampien kolmas jälkeläinen Creator BRN on Faxin isänisä.
rmh-t. Knoxdale Doutzen on suosikkiorini Sans Soucis'n ja Knoxdale Missourian ruunivoikko tammavarsa. Nätti neiti jatkaa rockyvarsojen nimeämisessä muotiteemaa, sillä se on nimetty supermalli Doutzen Kroesin mukaan. Doutzenissa uskoisin olevan kapasiteettia kunnon käyttöhevoseksi esimerkiksi western pleasureen (nyt kun VLRY:kin on saanut kunnolla tuulta purjeisiin!), sillä tammalla on puhtaat askellajit.
rmh-o. Sonny Shotz Knoxista ei tullut minkäänsorttista hallakkoa, mutta sitäkin hienompi ruunivoikko. Sonnyn tulevaisuus on hieman auki, sillä emän amblessa olisi hieman parantamisen varaa ja isäkin kisannut lähinnä vain showkilpailuissa. Tulevaisuus näyttäköön leivotaanko tästäkin länkkäriponi..
Lisäksi tallissa on kaksi Il'yasta ostettua akhal-tekkevarsaa Bastet IY ja Wasya IY. Bastet on palkitun Quamalitýn tyttärentytär, joten kelpaa hyvin siitostammaksi vaikkei onnistuisikaan kilparadoilla. Knoxdalessa on ennestään Quamalitýn tyttärenpoika Yamato BRA, josta ei tullut laukkahevosta, mutta kenttäratsastuksesta ori on löytänyt uutta virtaa. Wasya puolestaan edustaa vanhempia sukulinjoja, sillä sen 3. isä on Wind From The Hill's ja emälinja menee Haldiin.
Seuraavan vuoden varsoja on jo hieman mietitty, mutta kaikkia astutuksia ei ole vielä varmistettu. Ainakin Yankeesiin odotetaan syntyväksi superhienoa morganvarsaa yhdistelmästä Millionaire ja Emancipation of Mimi, joka ohi mennen mainitakseni sai tarvittavat pisteet kasaan All Sim Pleasure Horse Association Register of Merit -arvonimeen! Nykyään tamman nimi on siis kaikkine härpäkkeineen ROM VIR MVA Ch Emancipation of Mimi.
torstai 7. lokakuuta 2010
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
Hallakoiden hurmassa
CASXVI - Toukokuu
Tajusimpa juuri, etten ole pahemmin tuonut Knoxdalen tekke- ja rockykantoihin uutta verta sitten tallin ensimmäisten akhal-tekkien ja parisen vuotta vanhojen rockytuontien jälkeen. Siitoskäyttöön soveltuvia tuontisukuisia tekkejä tallissa seisoo tällä hetkellä vain ori Asim Cairus, jolta puuttuu toistaiseksi rutkasti näyttöjä laukkauran mentyä penkin alle, sekä tammat Gajarat ja Mozgat Almodík, joka sekin vain vuokralla lähtien tämän vuoden jälkeen takaisin Welbylle. Kumpikin hankittiin lähinnä Sultano von Sirénen morsiamiksi. Varsottuaan potrat oripojat, ovat tammat olleet lähinnä huvikäytössä. Akhal-tekkien kanssa olen kuitenkin tehnyt päätöksen panostaa pidempiin sukutauluihin ja hankkia hieman lisää vanhoista suvuista polveutuvia hevosia, kun on jo 3,5 vuotta näperrellyt uudempien kanssa.
Rockyjen kanssa ei tarvitse pelätä vanhojen sukujen kadotusta, vaan enemminkin uusien linjojen puutetta. Ilahdutin hieman kalliovuortenponeja ja värikasvatustani ostamalla evm-sukuisen orin Wells Marrakesh, jonka lempinimi Mikki juontaa juurensa orin hurmaavaan hiirakkoon karvapeitteeseen. Uusi poni otettiin heti "hyötykäyttöön", sillä voikkotamma Molly Buckshot on astutettu Mikillä meidän toivoessa ensi vuodeksi mieluiten mustanvoikonhallakkoa varsaa, kiitos!
Mr Marrakeshin tulo aiheutti pientä hallakkohysteriaa jenkkitallissa ja päädyimme astuttamaan myös tamman Knoxdale Beverly Kills hopeanhallakolla Ionic-oriilla, Crackle Ionilla. Aivan ensimmäinen hallakkogeeniä kantava tai hiirakko rocky Mikki ei ole, sillä Ionicin ensimmäiset hallakot ovat jo tainneet ehtiä potkaisemaan tyhjää. Ihanan karvainen Funny Bunny GA taitaa kantaa ylpeänä ensimmäisen hiiren titteliä?
Tajusimpa juuri, etten ole pahemmin tuonut Knoxdalen tekke- ja rockykantoihin uutta verta sitten tallin ensimmäisten akhal-tekkien ja parisen vuotta vanhojen rockytuontien jälkeen. Siitoskäyttöön soveltuvia tuontisukuisia tekkejä tallissa seisoo tällä hetkellä vain ori Asim Cairus, jolta puuttuu toistaiseksi rutkasti näyttöjä laukkauran mentyä penkin alle, sekä tammat Gajarat ja Mozgat Almodík, joka sekin vain vuokralla lähtien tämän vuoden jälkeen takaisin Welbylle. Kumpikin hankittiin lähinnä Sultano von Sirénen morsiamiksi. Varsottuaan potrat oripojat, ovat tammat olleet lähinnä huvikäytössä. Akhal-tekkien kanssa olen kuitenkin tehnyt päätöksen panostaa pidempiin sukutauluihin ja hankkia hieman lisää vanhoista suvuista polveutuvia hevosia, kun on jo 3,5 vuotta näperrellyt uudempien kanssa.
Rockyjen kanssa ei tarvitse pelätä vanhojen sukujen kadotusta, vaan enemminkin uusien linjojen puutetta. Ilahdutin hieman kalliovuortenponeja ja värikasvatustani ostamalla evm-sukuisen orin Wells Marrakesh, jonka lempinimi Mikki juontaa juurensa orin hurmaavaan hiirakkoon karvapeitteeseen. Uusi poni otettiin heti "hyötykäyttöön", sillä voikkotamma Molly Buckshot on astutettu Mikillä meidän toivoessa ensi vuodeksi mieluiten mustanvoikonhallakkoa varsaa, kiitos!
Mr Marrakeshin tulo aiheutti pientä hallakkohysteriaa jenkkitallissa ja päädyimme astuttamaan myös tamman Knoxdale Beverly Kills hopeanhallakolla Ionic-oriilla, Crackle Ionilla. Aivan ensimmäinen hallakkogeeniä kantava tai hiirakko rocky Mikki ei ole, sillä Ionicin ensimmäiset hallakot ovat jo tainneet ehtiä potkaisemaan tyhjää. Ihanan karvainen Funny Bunny GA taitaa kantaa ylpeänä ensimmäisen hiiren titteliä?
lauantai 12. kesäkuuta 2010
Myytäviä varsoja
CASXVI - Toukokuu
Myynnissä Knoxdale Farmin ja Yankeesin tämänvuotisia varsoja, tee ostotarjous blogiin tai sähköpostiin injas@wippies.fi!
o/t. Jirair / Larochka BHE
Akhal-tekke, s. 12.6.2010
Väritoiveet: Ruunikko, rautias, musta
i. Jazzman (G1, 552 600 ve, 24: 5-4-4-4)
e. Lishvara (G2, 954 000 ve, 28: 7-4-3-2)
1-polvisen suvun omaava tuleva laukkahevonen. Emän jälkeläisnäyttö puhuu puolestaan, isä väkivahva sijoittuja.
t. Jackie O'Knox
Kalliovuortenponi, s. 20.6.2010
Väritoiveet: Voikko, rautias
i. Downtown Boy
e. Laika
Yankeesin muotiteeman mukaan nimetty tammavarsa askellajikilpailuihin tai classic pleasure ratsuksi.
o/t. Armageddon / Waldosta Knox
Kalliovuortenponi, s. 30.6.2010
Väritoiveet: Hopeanruunikko, hopeanmusta, ruunikko, rautias, musta
i. Alabama Ion
e. Walker BRN
ei. Knoxdale Pocatello, eei. Lombardy Job
3-polvinen suku täynnä uutta ja vanhaa. Potentiaalia askellaji- tai yleisratsuksi.
Myynnissä Knoxdale Farmin ja Yankeesin tämänvuotisia varsoja, tee ostotarjous blogiin tai sähköpostiin injas@wippies.fi!
o/t. Jirair / Larochka BHE
Akhal-tekke, s. 12.6.2010
Väritoiveet: Ruunikko, rautias, musta
i. Jazzman (G1, 552 600 ve, 24: 5-4-4-4)
e. Lishvara (G2, 954 000 ve, 28: 7-4-3-2)
1-polvisen suvun omaava tuleva laukkahevonen. Emän jälkeläisnäyttö puhuu puolestaan, isä väkivahva sijoittuja.
t. Jackie O'Knox
Kalliovuortenponi, s. 20.6.2010
Väritoiveet: Voikko, rautias
i. Downtown Boy
e. Laika
Yankeesin muotiteeman mukaan nimetty tammavarsa askellajikilpailuihin tai classic pleasure ratsuksi.
o/t. Armageddon / Waldosta Knox
Kalliovuortenponi, s. 30.6.2010
Väritoiveet: Hopeanruunikko, hopeanmusta, ruunikko, rautias, musta
i. Alabama Ion
e. Walker BRN
ei. Knoxdale Pocatello, eei. Lombardy Job
3-polvinen suku täynnä uutta ja vanhaa. Potentiaalia askellaji- tai yleisratsuksi.
lauantai 15. toukokuuta 2010
Hiljaiseloa
CASXV - Joulukuu
Vuosi odottaa vaihtumistaan ja Knoxdale senkun jatkaa lagaamistaan. 15. CAS-vuosi jäi hyvin laimeaksi vauhdittuneen reaalielämän vuoksi ja en kiellä etteikö laiskuudellakin olisi pieni rooli. Euroopan yksikön vuoden kohokohdaksi voisi nimetä silmäteräni, ranskalaistamma Perrine Poupéen varsomisen. Juuri kun olimme haikein mielin myyneet sen vanhemman tammavarsan Dame-Jeanne de Knoxin Pemberleyhin, varsoi Puppe isokokoisen tammavarsan Princetonin hienosta kimosta oriista Merci Miss Monroesta! Pompey "Pompa" de Knoxin uskoisin jatkavan äitinsä jalanjäljissä kohti GP-esteitä ja ykkösratsun paikkaa.
Atlantin toiselle puolelle kuuluu erittäin hyvää. Tallissa seisoo kolme erittäin mielenkiintoista vuotiaaksi kääntyvää varsaa, kaksi morgania ja yksi rocky. Ihastuttavan mustanpäistärikön Kaiser Karl Knoxin isälinja menee suoraan 3. polveen Samba di Janeiroon. Upea, emänsä tavoin cremellon värinen Bellessence Knox on ensimmäinen morgankasvattini, joka on jo ehtinyt hakea pari pistettä All Sim Pleasure Horse Associationin kilpailuista. Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä on Echo In Hooves, joka edustaa hienoja, vanhempia sukulinjoja. Fiksu orivarsa on jo ehtinyt käymään hyvällä menestyksellä näyttelykehissä.
Näyttelyjaoksen kehissä on viihtynyt erityisen hyvin Pleasure Driving -tamma Emancipation of Mimi, jolle myönnettiin juuri Virtuaalisen Muotovalion titteli! Tamman pitäisi varsoa heti CASXVI vuoden alussa VIR MVA Ch Space Operasta. Toivottavasti varsasta tulee yhtä hieno tai hienompi kuin vanhemmistaan!
Vuosi odottaa vaihtumistaan ja Knoxdale senkun jatkaa lagaamistaan. 15. CAS-vuosi jäi hyvin laimeaksi vauhdittuneen reaalielämän vuoksi ja en kiellä etteikö laiskuudellakin olisi pieni rooli. Euroopan yksikön vuoden kohokohdaksi voisi nimetä silmäteräni, ranskalaistamma Perrine Poupéen varsomisen. Juuri kun olimme haikein mielin myyneet sen vanhemman tammavarsan Dame-Jeanne de Knoxin Pemberleyhin, varsoi Puppe isokokoisen tammavarsan Princetonin hienosta kimosta oriista Merci Miss Monroesta! Pompey "Pompa" de Knoxin uskoisin jatkavan äitinsä jalanjäljissä kohti GP-esteitä ja ykkösratsun paikkaa.
Atlantin toiselle puolelle kuuluu erittäin hyvää. Tallissa seisoo kolme erittäin mielenkiintoista vuotiaaksi kääntyvää varsaa, kaksi morgania ja yksi rocky. Ihastuttavan mustanpäistärikön Kaiser Karl Knoxin isälinja menee suoraan 3. polveen Samba di Janeiroon. Upea, emänsä tavoin cremellon värinen Bellessence Knox on ensimmäinen morgankasvattini, joka on jo ehtinyt hakea pari pistettä All Sim Pleasure Horse Associationin kilpailuista. Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä on Echo In Hooves, joka edustaa hienoja, vanhempia sukulinjoja. Fiksu orivarsa on jo ehtinyt käymään hyvällä menestyksellä näyttelykehissä.
Näyttelyjaoksen kehissä on viihtynyt erityisen hyvin Pleasure Driving -tamma Emancipation of Mimi, jolle myönnettiin juuri Virtuaalisen Muotovalion titteli! Tamman pitäisi varsoa heti CASXVI vuoden alussa VIR MVA Ch Space Operasta. Toivottavasti varsasta tulee yhtä hieno tai hienompi kuin vanhemmistaan!
tiistai 16. maaliskuuta 2010
Kantahevoset jalostuksessa osa 7.
CAS XV - Huhtikuu
Seuraavana vuorossa olisi ollut jo edesmennyt t. Siréne's Toscana, mutta tamma ei ole Beobhe BHE:tä lukuunottamatta onnistunut siitostammana odotusten mukaisesti, ja puolet jälkeläisistä ovat geocitieksen myötä kadonneet. Sen vuoksi sarjan seitsemännessä osassa esitellään tamma Lishvara, joka liittyi porukkaan mukaan hieman myöhemmin, mutta kuuluu kuitenkin alkuperäiseen kokoonpanoon. Owadan Lamra AET:in tapaan tamma on ostettu Allu Expressistä ja kilpaili laukkaradoilla. Alkutakkuilun jälkeen tamma voitti pariin otteeseen G3- ja G2-lähtöjä ja sijoittui pari kertaa ykköstason lähdöissä. Viimeisissä starteissaan tammalta alkoi mennä maku kilpailemiseen, joka toki oli ymmärrettävää, sillä Lissa juoksi kilpaa pitkän ajanjakson ajan. Nyt 17-vuotias, LJK-palkittu tamma viettelee rentoja eläkepäiviä temuten ulkona.
Lissan esikoinen, Elektra BHE (i. Atmagulk Istruw AET) jäi kotiin kasvamaan, aloitti kilpailemisen äitinsä tapaan hieman takkuillen. Kun tamman treeniin tehtiin hienoisia muutoksia, syttyi Elektran kilpavietti. Voitti neljäsosan starteistaan, joista kolmesti G1-tasolla, sekä sijoittui yli puolissa starteissaan neljän parhaan joukkoon. Elektrasta on toistaiseksi kaksi varsaa, Matthieu BHE ja Nessaja BHE, joka juuri aloittelee laukkauraansa.
Välivuoden jälkeen syntyi ori Ganymede BHE (i. Dsheren), joka teki Gin Ahaltekistä käsin tasaisen hyvää työtä laukkahevosena. "Käntyn" prosentit ovat melko hyvät verrattuna siihen, että se juoksi melkein 30 starttia ja keräsi rahaa kuitenkin huimat 2 miljoonaa! Siitoksessa ori on vaikuttanut suht laajasti, mutta varsat ovat olleet hieman vaisuja kilparadoilla. Tammat Gin Evren ja Gin Ginevra ovat olleet varmoja juoksijoita napsien sijoituksia tasaisesti jääden vain pari kertaa neljän parhaan ulkopuolelle. Käntyn lapsenlapset on sekalainen juoksijasakki tasapaksusta kohtalaisen hyvään tasoon.
Lissan kolmas jälkeläinen oli ensimmäisen RBSH-kasvattini tapaan onnekkaasti päättynyt kokeilu, kun tamma päätettiin astuttaa täysiverioriilla. Yhdistelmästä syntyi RBSH-ori Eamon BHE (i. Sign of Life xx), joka kasvatessaan alkoi tuntua yhä lupaavammalta ja lupaavammalta. Varsana se kiikutettiinkin LJ:n laatuarvostelun varsaluokkaan, josta kotiintuomisena oli LJV-III palkinto. Heidi M:n käsissä ori aloitteli hyvin, vaikka saikin ikuisen kakkosen maineen. Omistajanvaihdoksen jälkeen Eamon jatkoi tasaisesti Il'yassa. Uran päätyttyä orin sijoitusprosentti on täysi 100! Eamonilla ei tiedettävästi ole vielä jälkikasvua.
Tamma Giulia BHE (i. Roadrunner) teetettiin alkujaan pitäen silmällä tulevaisuuden morsioita RBSH-oriilleni Bulwark BHE:lle. Ryhdikkäämmän ja korkeamman isäorin avuulla "Kiiasta" saatiin emäänsä sporttisempi tapaus - niin ulkoisesti, kuin luonteellisestikin, mutta radalla tamma on ollut oikea hännystelijä, vaikka sijoitusprosentti jäikin plussan puolelle (n.55%). Kiia oli joko kärjessä, tai sen tuntumassa, tai luovutti aivan totaalisesti ja romahti viimeisten joukkoon. Siksi nuorimmainen, tällä kertaa puhdasrotuinen tamma Petrovna BHE (i. Belyj Feniks) asetetaan suurennuslasin alle ja itse tulen seuraamaan tamman uraa toivoen, että tamma seuraisi vanhimpien sisaruksiensa kavionjäljissä.
Yhteenveto: Lishvara liikkuu hyvän ja pahan rajamailla. Parissa ensimmäisessä varsassa oli juoksijanvikaa, mutta muuten menestys on hyvin tasapaksua. Jälkikasvussa hieman emätamman kuuluisaa ryhdittömyyttä, sekä mielialan mukaan kilpailuissa menestyviä yksilöitä. Lissa vaatii vielä hieman aikaa, jotta selviää onko tamman nimi jälkipolvissa kirous vai kunnia..
Seuraavana vuorossa olisi ollut jo edesmennyt t. Siréne's Toscana, mutta tamma ei ole Beobhe BHE:tä lukuunottamatta onnistunut siitostammana odotusten mukaisesti, ja puolet jälkeläisistä ovat geocitieksen myötä kadonneet. Sen vuoksi sarjan seitsemännessä osassa esitellään tamma Lishvara, joka liittyi porukkaan mukaan hieman myöhemmin, mutta kuuluu kuitenkin alkuperäiseen kokoonpanoon. Owadan Lamra AET:in tapaan tamma on ostettu Allu Expressistä ja kilpaili laukkaradoilla. Alkutakkuilun jälkeen tamma voitti pariin otteeseen G3- ja G2-lähtöjä ja sijoittui pari kertaa ykköstason lähdöissä. Viimeisissä starteissaan tammalta alkoi mennä maku kilpailemiseen, joka toki oli ymmärrettävää, sillä Lissa juoksi kilpaa pitkän ajanjakson ajan. Nyt 17-vuotias, LJK-palkittu tamma viettelee rentoja eläkepäiviä temuten ulkona.
Lissan esikoinen, Elektra BHE (i. Atmagulk Istruw AET) jäi kotiin kasvamaan, aloitti kilpailemisen äitinsä tapaan hieman takkuillen. Kun tamman treeniin tehtiin hienoisia muutoksia, syttyi Elektran kilpavietti. Voitti neljäsosan starteistaan, joista kolmesti G1-tasolla, sekä sijoittui yli puolissa starteissaan neljän parhaan joukkoon. Elektrasta on toistaiseksi kaksi varsaa, Matthieu BHE ja Nessaja BHE, joka juuri aloittelee laukkauraansa.
Välivuoden jälkeen syntyi ori Ganymede BHE (i. Dsheren), joka teki Gin Ahaltekistä käsin tasaisen hyvää työtä laukkahevosena. "Käntyn" prosentit ovat melko hyvät verrattuna siihen, että se juoksi melkein 30 starttia ja keräsi rahaa kuitenkin huimat 2 miljoonaa! Siitoksessa ori on vaikuttanut suht laajasti, mutta varsat ovat olleet hieman vaisuja kilparadoilla. Tammat Gin Evren ja Gin Ginevra ovat olleet varmoja juoksijoita napsien sijoituksia tasaisesti jääden vain pari kertaa neljän parhaan ulkopuolelle. Käntyn lapsenlapset on sekalainen juoksijasakki tasapaksusta kohtalaisen hyvään tasoon.
Lissan kolmas jälkeläinen oli ensimmäisen RBSH-kasvattini tapaan onnekkaasti päättynyt kokeilu, kun tamma päätettiin astuttaa täysiverioriilla. Yhdistelmästä syntyi RBSH-ori Eamon BHE (i. Sign of Life xx), joka kasvatessaan alkoi tuntua yhä lupaavammalta ja lupaavammalta. Varsana se kiikutettiinkin LJ:n laatuarvostelun varsaluokkaan, josta kotiintuomisena oli LJV-III palkinto. Heidi M:n käsissä ori aloitteli hyvin, vaikka saikin ikuisen kakkosen maineen. Omistajanvaihdoksen jälkeen Eamon jatkoi tasaisesti Il'yassa. Uran päätyttyä orin sijoitusprosentti on täysi 100! Eamonilla ei tiedettävästi ole vielä jälkikasvua.
Tamma Giulia BHE (i. Roadrunner) teetettiin alkujaan pitäen silmällä tulevaisuuden morsioita RBSH-oriilleni Bulwark BHE:lle. Ryhdikkäämmän ja korkeamman isäorin avuulla "Kiiasta" saatiin emäänsä sporttisempi tapaus - niin ulkoisesti, kuin luonteellisestikin, mutta radalla tamma on ollut oikea hännystelijä, vaikka sijoitusprosentti jäikin plussan puolelle (n.55%). Kiia oli joko kärjessä, tai sen tuntumassa, tai luovutti aivan totaalisesti ja romahti viimeisten joukkoon. Siksi nuorimmainen, tällä kertaa puhdasrotuinen tamma Petrovna BHE (i. Belyj Feniks) asetetaan suurennuslasin alle ja itse tulen seuraamaan tamman uraa toivoen, että tamma seuraisi vanhimpien sisaruksiensa kavionjäljissä.
Yhteenveto: Lishvara liikkuu hyvän ja pahan rajamailla. Parissa ensimmäisessä varsassa oli juoksijanvikaa, mutta muuten menestys on hyvin tasapaksua. Jälkikasvussa hieman emätamman kuuluisaa ryhdittömyyttä, sekä mielialan mukaan kilpailuissa menestyviä yksilöitä. Lissa vaatii vielä hieman aikaa, jotta selviää onko tamman nimi jälkipolvissa kirous vai kunnia..
keskiviikko 3. maaliskuuta 2010
America, are you ready for us?
CASXV - Helmikuu
Knoxdale Farm tulee kokemaan (jälleen) muutoksen tuulia, kun eksyin kohtalokkain seurauksin selailemaan morganinhevosia kasvattavien IRL-siittoloiden sivuja. Kyseinen rotu on jo pidemmän aikaa ollut mietinnässä, mutta ikinä ei tähän päivään asti ole tullut uskallettua, sillä kasvattajien määrä on lähes samanlainen kuin rockyilla. Niin vaan seisoo nyt tallissa Kentuckyn idyllissä kolme pientä morgania..
Knoxdale Farmille tämä tarkoittaa sitä, että veya halkeaa kahtia, pakkaa kalliovuortenhevoset paattiin ja vie poninsa takaisin rapakon taakse morganien seuraksi. Tuloksena pieni oma jenkkiyksikkö Knoxdale Yankees, joka ei nimestään huolimatta ole hikinen koripallojoukkue. Tallista tullaan kuulemaan lisää sitä mukaan kun rockyt pääsevät sinne muuttamaan.
Knoxdale Farm jää entisille sijoilleen keskittyen nyt yhä tiiviimmin akhal-tekkeihin, RBSH:iin ja selle francaiseihin. Ponien jälkeen meille jää karsinapaikkoja ja tiloja yli omien tarpeiden, joten olen miettinyt siihen jonkinlaista valmennustoimintaa, ts. ottaisin lähinnä laukkahevosia valmennukseen, joka kait näin virtuaalisesti tarkoittaisi sitä, että huolehtisin tietyn ajanjakson verran hevosen kilpailuttamisesta. Olisiko tällaiselle toiminnalle ylipäätään kysyntää?
Knoxdale Farm tulee kokemaan (jälleen) muutoksen tuulia, kun eksyin kohtalokkain seurauksin selailemaan morganinhevosia kasvattavien IRL-siittoloiden sivuja. Kyseinen rotu on jo pidemmän aikaa ollut mietinnässä, mutta ikinä ei tähän päivään asti ole tullut uskallettua, sillä kasvattajien määrä on lähes samanlainen kuin rockyilla. Niin vaan seisoo nyt tallissa Kentuckyn idyllissä kolme pientä morgania..
Knoxdale Farmille tämä tarkoittaa sitä, että veya halkeaa kahtia, pakkaa kalliovuortenhevoset paattiin ja vie poninsa takaisin rapakon taakse morganien seuraksi. Tuloksena pieni oma jenkkiyksikkö Knoxdale Yankees, joka ei nimestään huolimatta ole hikinen koripallojoukkue. Tallista tullaan kuulemaan lisää sitä mukaan kun rockyt pääsevät sinne muuttamaan.
Knoxdale Farm jää entisille sijoilleen keskittyen nyt yhä tiiviimmin akhal-tekkeihin, RBSH:iin ja selle francaiseihin. Ponien jälkeen meille jää karsinapaikkoja ja tiloja yli omien tarpeiden, joten olen miettinyt siihen jonkinlaista valmennustoimintaa, ts. ottaisin lähinnä laukkahevosia valmennukseen, joka kait näin virtuaalisesti tarkoittaisi sitä, että huolehtisin tietyn ajanjakson verran hevosen kilpailuttamisesta. Olisiko tällaiselle toiminnalle ylipäätään kysyntää?
keskiviikko 3. helmikuuta 2010
Homma hanskassa, hanskat hukassa
CASXIV - Lokakuu
Osittain Ginin postauksen 'Sikakisaus laukkamaailmassa' kautta löytyneiden muiden postauksien innoittamana puhelen minäkin hieman aiheesta laukkahevosten kilpauran tuoma arvo. Tällä hetkellä tallissa ei asu kuin vaivaiset kaksi kilpailevaa laukkahevosta, vaikka etenkin laukkahevosiin painottavana tallina itseämme mainostamme *nolo*. Nelosryhmässä G1-tasoisten hevosten lukumäärä on pompannut taivaisiin, ihmetys taitaa olla enemmänkin hevonen joka ei ole kyseisellä tasolla kilpaillut. Etenkin orivalinnoissa tämä aiheuttaa päänvaivaa, sillä en tahtoisi varsani isäksi, tai emäksi, hevosta, joka on ensin juossut yli kymmenen kertaa maidenin häntäpäässä, kunnes on tullut voitto ja siirtynyt sitten tekemään samaa G1-tasolle sukuluokituksen perusteella, kunnes hevosesta on tullut miljonääri - huonolla statistiikalla.
Omista hevosistamme Fenenilin pitkä ja kivikkoinen tie maidenissa ihmetyttää näin myöhemmin, millä mentaliteetillä olen tuollaista jumbojettiä noin kauan jaksanut junnata lähtöpisteessä? Myöhemmin tammalla ei nousuun kääntyneen uran jälkeen lähdetty yrittämäänkään ylöspäin G3-voiton napsahtaessa, sillä hevosen voittosumma ja statistiikka ovat kaikkea muuta kuin ykköstason kilpahevosen. Tämän myötä "Finen" tytärtä Lenora BHE:tä ei myöskään taideta kilpailuttaa tasoa korkeammalla, vaikka kuinka monesti G3-tasolla voittaisi, kun ei tamman uran alku ole siihen antanut suurempia syitä.
Miljoonan saa nykyisin halutessaan hetkessä kasaan, joten rahakkaiden hevosten arvo on laskenut. Nelosryhmälle ei ole olemassa montaakaan rahakasta kilpailua, joista vain pari pyörivät aktiivisesti, joten suurta rahaa ei toisaalta ole paljoa tarjolla, joten mistä nämä lukuisat miljoonärit oikein tulevat?! Aikoinaan oli suuri merkkipaalu, kun ensimmäisistä omista kasvateista Anastacia BHE ja Bulwark BHE siirtyivät miljonäärikerhoon. Nykyisissä tilanteissa ei pitäisi katsoa liian sokeasti voittosummia. Jordania BHE ylitti juuri ja juuri miljoonan rajapyykin, kiitos suurkilpailujen, mutta olisi hyvä hevonen ilman niitäkin. Toinen näin äkkiseltään mieleen tullut hienon uran tehnyt tamma on Prestassa asuva Katya of Lycan, joka prosenteista katsottaessa on "Hayaa" parempi. Voittosumma sillä ei kuitenkaan ole kuin "vain" 0,5 miljoonaa, sillä omistaja on tajunnut olla ylpeä lahjakkaasta (=arpaonnisesta) tammasta, eikä ole lähtenyt juoksuttamaan sitä enempää kuin on tarvetta! :)
Osittain Ginin postauksen 'Sikakisaus laukkamaailmassa' kautta löytyneiden muiden postauksien innoittamana puhelen minäkin hieman aiheesta laukkahevosten kilpauran tuoma arvo. Tällä hetkellä tallissa ei asu kuin vaivaiset kaksi kilpailevaa laukkahevosta, vaikka etenkin laukkahevosiin painottavana tallina itseämme mainostamme *nolo*. Nelosryhmässä G1-tasoisten hevosten lukumäärä on pompannut taivaisiin, ihmetys taitaa olla enemmänkin hevonen joka ei ole kyseisellä tasolla kilpaillut. Etenkin orivalinnoissa tämä aiheuttaa päänvaivaa, sillä en tahtoisi varsani isäksi, tai emäksi, hevosta, joka on ensin juossut yli kymmenen kertaa maidenin häntäpäässä, kunnes on tullut voitto ja siirtynyt sitten tekemään samaa G1-tasolle sukuluokituksen perusteella, kunnes hevosesta on tullut miljonääri - huonolla statistiikalla.
Omista hevosistamme Fenenilin pitkä ja kivikkoinen tie maidenissa ihmetyttää näin myöhemmin, millä mentaliteetillä olen tuollaista jumbojettiä noin kauan jaksanut junnata lähtöpisteessä? Myöhemmin tammalla ei nousuun kääntyneen uran jälkeen lähdetty yrittämäänkään ylöspäin G3-voiton napsahtaessa, sillä hevosen voittosumma ja statistiikka ovat kaikkea muuta kuin ykköstason kilpahevosen. Tämän myötä "Finen" tytärtä Lenora BHE:tä ei myöskään taideta kilpailuttaa tasoa korkeammalla, vaikka kuinka monesti G3-tasolla voittaisi, kun ei tamman uran alku ole siihen antanut suurempia syitä.
Miljoonan saa nykyisin halutessaan hetkessä kasaan, joten rahakkaiden hevosten arvo on laskenut. Nelosryhmälle ei ole olemassa montaakaan rahakasta kilpailua, joista vain pari pyörivät aktiivisesti, joten suurta rahaa ei toisaalta ole paljoa tarjolla, joten mistä nämä lukuisat miljoonärit oikein tulevat?! Aikoinaan oli suuri merkkipaalu, kun ensimmäisistä omista kasvateista Anastacia BHE ja Bulwark BHE siirtyivät miljonäärikerhoon. Nykyisissä tilanteissa ei pitäisi katsoa liian sokeasti voittosummia. Jordania BHE ylitti juuri ja juuri miljoonan rajapyykin, kiitos suurkilpailujen, mutta olisi hyvä hevonen ilman niitäkin. Toinen näin äkkiseltään mieleen tullut hienon uran tehnyt tamma on Prestassa asuva Katya of Lycan, joka prosenteista katsottaessa on "Hayaa" parempi. Voittosumma sillä ei kuitenkaan ole kuin "vain" 0,5 miljoonaa, sillä omistaja on tajunnut olla ylpeä lahjakkaasta (=arpaonnisesta) tammasta, eikä ole lähtenyt juoksuttamaan sitä enempää kuin on tarvetta! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)